MTK:n teettämässä selvityksessä vertailtiin ruoka-aineiden ilmastopäästöjä ja ravintoainetiheyttä. Sushilajitelma osoittautui muun muassa broileriannosta huonommaksi valinnaksi ilmaston ja ravintoaineiden kannalta.
Videolla: MTV:n Uutisaamussa vieraillut Evintecpolisin johtava asiantuntija Senja Arffman kertoo tuoreesta vertailusta ja miksi riisi pärjäsi huonoiten. Mitä ruokatuotteen tuoteselosteesta voi päätellä sen ilmastovaikutuksesta?
Tiistaina 17.11. julkaistu selvitys osoittaa, että lautasellamme on paljon ruokaa, joka on sekä ravintoainesisällöltään köyhää, ja jolla on samalla suuret ilmastovaikutukset. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n Envitecpolis Oy:llä teettämä Ruuan ilmastovaikutukset suhteessa ravitsemukseen -selvitys ei muuta sitä, että kasvipohjaisten tuotteiden ilmastovaikutus on kotieläintuotteita pienempi. Erot ruoka-aineiden välillä kuitenkin tasoittuvat, kun hiilipäästöt suhteutetaan ruoan sisältämään ravitsemukseen.
LUE LISÄÄ: Nämä ruoka-aineet ovat parhaimpia, kun verrataan hiilipäästöjä ravintoarvoihin – joka kodista löytyvälle tuotteelle ei pystytty edes mittaamaan ravintoarvoa
Näin selvitys tehtiin
Selvityksessa verrattiin eri ruoka-aineiden hiilipäästöjä suhteutettuna niiden sisältämään ravintoaineiden määrään. Vertailu tehtiin CO2-ravintoainetiheysindeksin avulla. Mitä pienemmän indeksiluvun ruoka-aine sai, sen parempi eli sitä enemmän ruoka-aine sisältää ravintoaineita kasvihuonekaasupäästöihinsä nähden.
MTK:sta muistutetaan, että selvityksen hiilipäästöt eivät kuvaa suomalaista tuotantoa, vaan ovat kansainvälisten tutkimusten keskiarvoja, koska tutkimusdataa suomalaisesta tuotannosta ei ole riittävästi saatavilla. Päästöissä ei myöskään ole huomioitu maaperään sitoutuvaa hiiltä. Hiilipäästöt ja ravintoainesisältö on laskettu syötävän, kypsennetyn ruoka-aineen mukaisesti eli niissä on huomioitu mahdolliset teurastuksen, perkauksen ja puhdistuksen hävikit sekä kypsennyksen painonmuutokset. Vertailtavien ruoka-aineiden valintaan vaikutti se, että niihin ei ollut lisätty kypsennyksen yhteydessä suolaa tai rasvaa, jotka olisivat vaikuttaneet ravintoaineiden määrään ja vaikeuttaneet eri ruoka-aineiden vertailtavuutta.
Valkoiselle riisille heikoimmat pisteet – lohi ja peruna loistivat
Selvityksessä valkoinen riisi osoittautui indeksin heikoimmaksi ruoka-aineeksi. Sen ilmastopäästöt ovat korkeat ja ravintoainesisältö alhainen. Paras ruoka-aine indeksissä oli lohi. Ravitsemus-hiilijalanjälkivertailulla peruna osoittautui ylivertaiseksi riisiin ja pastaan samoin kuin mansikka banaaniin verrattuna. Ruoka-annosvertailussa broileriannos perunamuusilla, porkkanaraasteella ja tomaatilla pesi kirkkaasti vastaavankokoisen sushilajitelman.
CO2-ravintoainetiheysindeksin vertailussa mukana olivat:
- hiilihydraatin lähteistä peruna, valkoinen riisi, tumma riisi, valkoinen makaroni ja tumma makaroni
- proteiinin lähteistä naudanliha, sianliha, broileri, lohi, soija ja härkäpapu
- kasvikunnan tuotteista mansikka ja banaani
- juomista maito, soijajuoma, kaurajuoma ja mantelijuoma.
Selvityksen tehneen Envitecpolis Oy:n Senja Arffman muistuttaa, että hiilipäästöjen vähentämisen ei pidä tapahtua ravitsemuksen kustannuksella.
– Monilla jo syömisen muuttaminen suomalaisten ravitsemussuositusten mukaisiksi palvelisi asiaa sekä hiilipäästöjen että terveyden kannalta.
Myöskään syyllistämisestä ei ole apua. MTK:n ruokamarkkina-asiamies Heidi Siivosen mukaan syyllistävä keskustelu ruoan ympäristövaikutuksista voi viedä nautinnon ruokahetkistä ja tuoda tilalle ahdistusta ja epävarmuutta.
– Selvitys osoittaa, että monipuolisen ja vastuullisen aterian voi siten kasata monella eri tavalla, kunhan syö monipuolisesti, kasvispainotteisesti ja kohtuudella.
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK teetti selvityksen yhteistyössä ruotsinkielisen tuottajajärjestön SLC:n kanssa keskustelunavaukseksi. Järjestöt toivovat monipuolisuutta polarisoituneeseen ruokakeskusteluun