Ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää huomattavasti ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarannosta. Asia käy ilmi tänään julkaistusta Valtioneuvoston RuokaMinimi -hankkeen loppuraportista.
RuokaMinimi-hankkeessa tarkasteltiin neljää vaihtoehtoista ruokavaliota, joista yhdessä vähennettiin lihan syöminen puoleen ja yhdessä kolmasosaan. Lisäksi tarkastelussa olivat mukana kalaisa ja vegaaninen ruokavalio. Vertailukohteena oli ruoankäyttötutkimuksiin perustuva keskimääräinen ruokavalio.
Tarkastelusta käy ilmi, että lihan määrän vähentäminen leikkasi selvästi ruokavalioiden ilmastovaikutusta. Liha puoleen -ruokavaliossa ilmastovaikutus väheni noin 13 prosenttia, ja kolmasosaan vähennetty lihan syönti leikkasi ilmastovaikutuksia liki 20 prosenttia. Kalaisa ruokavalio vähensi ilmastovaikutusta noin kolmanneksella ja vegaaninen 37 prosenttia verrattuna nykyiseen ruokavalioon.
Selvityksessä muistutetaan kuitenkin, että arviointiin liittyy paljon vaihtelua. Jos esimerkiksi naudanliha tuotetaan yhdistelmätuotannolla maidontuotannon kanssa, voi sen ympäristövaikutus olla noin kolmanneksen pienempi kuin emolehmätuotannossa. Vastaavia eroja voi olla myös muissa tuotteissa.
Kalaisa ruokavalio paras ravintosuositusten kannalta
Riittävä ravintoaineiden saanti voi olla vaihtoehtoisissa ruokavalioissa haasteellista, sillä yksikään vertailun ruokavalioista ei täyttänyt ravintosuosituksia täysin. Toisaalta myös nykyisessä keskimääräisessä ruokavaliossa on ravitsemuksellisia puutteita.
Parhaiten ravintosuosituksiin ylsi kalaisa ruokavalio, jossa puutteelliseksi jäivät ainoastaan rasvahappojen määrät. Suositusten mukainen rasvahappokoostumus ei toteutunut täysin missään ruokavalioista.
Muun muassa D-vitamiinin saanti täyttyi ainoastaan kalaisassa ruokavaliossa sekä lihaa sisältävissä ruokavalioissa vanhimmassa ikäryhmässä. A-vitamiinin saanti oli kaikissa ruokavalioissa lähellä suositusten alarajaa. Eroja ravintoaineiden saannissa näkyi sekä sukupuolten että eri ikäryhmien välillä.
Kaiken kaikkiaan eniten haasteita kohdistui vegaaniseen ruokavalioon.
– Ruokavalio kuitenkin ikään kuin yksipuolistuu, kun sieltä poistuvat eläinperäiset tuotteet, toteaa STT:lle Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Merja Saarinen.
– Toisaalta monipuolisuutta tulee siitä, että eri kasviksia, palkokasveja ja pähkinöitä käytetään monipuolisesti. Ja tätähän suositellaan myös sekasyöjille.
Suomen päästöjä leikattava rajusti seuraavien vuosikymmenten aikana
Keskeinen rooli ruokavalion ilmastovaikutusten vähentämisessä on peltomaiden hiilidioksidipäästöillä. Vegaaniseen ruokavalioon siirtymällä ilmastovaikutuksia voidaan pienentää liki 40 prosentilla, jos peltojen hiilivarasto kivennäismailla saadaan tasapainoon.
– Tällä hetkellä meidän pelloilta häviää hiiltä eli hiilivarasto vähenee. Se kehitys pitäisi saada toiseen suuntaan, Saarinen toteaa.
Vegaaniruokavalion osalta epävarmuutta kuitenkin aiheuttaa, pystyykö sitä vastaava viljely ylläpitämään peltojen hiilivarastoa. Yksivuotisten viljelykasvien, erityisesti viljan ja kasvisten, viljely tyypillisesti vähentää hiilivarastoa monipuolista viljelykiertoa nopeammin. Lisätutkimusta kaivataan vielä siitä, riittääkö esimerkiksi palkokasvien määrä takaamaan hiilivaraston säilymisen.
Suomi on sitoutunut yhdessä muiden EU-maiden kanssa vähentämään ilmastopäästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. Vuoteen 2050 mennessä päästöjä pitäisi vähentää jo 80–95 prosentilla vuoden 1990 tasosta.
Uutista päivitetty klo 13.31