Marjojen, kasvisten ja sienten säilönnällä pyritään omavaraisuuteen ja haetaan myös säästöjä. Säilöjät ovat nyt entistä nuorempia.
Säilönnän suosio on noussut merkittävästi viime vuosina ja myös nuoremmissa ikäpolvissa. Perinteisesti säilöminen on ollut ja on edelleen suosittua erityisesti keski-iän ylittäneiden suomalaisten parissa.
Ihmiset ovat nyt aiempaa kiinnostuneempia omavaraisuudesta, ja samalla kun hyötykasvien viljely on lisääntynyt, myös säilönnän tarve on kasvanut. Aktiivisia säilöjiä ovat erityisesti viljelyharrastajat, mutta entistä useampi säilöö nyt myös itse ostamaansa tai metsästä keräämäänsä satoa, kertoo Marttaliiton kehittämispäällikkö Taru Karonen.
– Koronapandemia, Ukrainan sota ja hintojen nousu ovat lisänneet keskustelua kotivarasta. Moni pyrkii saamaan säilömällä myös säästöjä.
Karosen mukaan pakastaminen, sokerisäilöntä – eli esimerkiksi hillojen ja mehujen tekeminen – sekä etikkasäilöntä ovat suosituimpia säilöntätapoja, ja ne ovat nostaneet suosiotaan eniten myös viime vuosina.
Karonen kertoo, että perinteinen etikkasäilöntä alkoi yleistyä uudelleen noin kymmenen vuotta sitten ja erityisesti nuorten aikuisten parissa.
– Tv-kokit alkoivat tehdä paljon pikkelöintejä (etikkasäilöntää), ja luulen, että se osaltaan lisäsi erityisesti pikapikkelöinnin kiinnostavuutta.