Mainos

Helsingin kaupunki selvitti kaupoissa myytävien mätien laadun: Täältä löytyivät huonolaatuisimmat tuotteet – listeriaa neljässä näytteessä

Helsingin kaupungin elintarviketurvallisuusyksikön tutkimuksissa selvisi, että läheskään kaikki kaupoissa myytävä mäti ei ole hyvälaatuista. Asiasta kerrotaan Helsingin kaupungin tiedotteessa.

Videolla: Näin pikagraavaat lohen

Helsingin kaupungin elintarviketurvallisuusyksikkö selvitti vuosina 2010−2013 ja 2019  kalanmädin mikrobiologista laatua sekä suolan ja säilöntäaineiden pitoisuuksia. Kaikista mätinäytteistä 70 prosenttia todettiin hyvälaatuisiksi, heikentyneitä laadultaan oli 13 prosenttia ja huonolaatuisia 17 prosenttia. Huonolaatuisuus johtui suuresta kokonaisbakteerimäärästä ja/tai isosta hiivapitoisuudesta.

Mätinäytteitä kerättiin yhteensä 205 kappaletta ja ne otettiin pääosin joulusesongin aikaan marras−joulukuussa. Vähittäismyyntipaikoista eli myymälöistä, halleista ja torimyyntipisteistä( otettiin 172 näytettä sekä kalalaitoksista ja tukuista 33 näytettä.

Irtomyynnin tuore mäti huonolaatuisinta

Kaupungin tutkimuksissa selvisi, että mätilajeista kirjolohen mäti oli hygieeniseltä laadultaan parasta. Muikun mädeissä todettiin sen sijaan useimmin huomautettavaa. Huonolaatuisimpia olivat myymälöissä irtomyynnissä olleet mädit, joista vain noin puolet osoittautui hyvälaatuisiksi. Pakastettu mäti taas oli laadultaan enimmäkseen hyvää.

Mäti on erittäin helposti pilaantuva tuote, joka tulee säilyttää tuoreena alle 2 °C:een ja suolattuna alle 3 °C:een lämpötilassa.

Listeria monocytogenes -bakteereita todettiin neljässä mätinäytteessä.

– Mäti ja muut kypsentämättömät kalatuotteet ovat riskielintarvikkeita listeriabakteerin esiintymisen suhteen ja riskiryhmien on hyvä välttää niiden syömistä, sanoo elintarviketarkastaja Liina-Lotta Nousiainen Helsingin ympäristöpalveluista.

Suolapitoisuuksia väärin, säilöntäaineita lisätty ilman mainintaa

Myös mätien suolapitoisuuksissa löytyi huomautettavaa. Tutkituista näytteistä joka kolmannessa suolapitoisuus poikkesi ilmoitetusta suolapitoisuudesta siten, että sallitun poikkeaman raja-arvo ylittyi. Mätien suolapitoisuus vaihteli 1−6 prosentin välillä.

Näytteistä, joissa ei pakkausmerkintöjen tai saatujen tietojen mukaan pitänyt olla säilöntäaineita, todettiin yhdeksässä bentsoehappoa. Neljässä näytteessä bentsoe- ja sorbiinihapon yhteenlaskettu määrä ylitti raja-arvon.

Näytteenoton yhteydessä mitattiin mätien lämpötilat ja mittauksissa todettiin yksittäisiä korkeita myyntilämpötiloja.

–  Mädin myyntiaika myymälöissä ei saisi olla turhan pitkä ja mätiä tulisi säilyttää kotona jääkaapissa mahdollisimman lyhyen aikaa ja riittävän alhaisessa lämpötilassa, toteaa Nousiainen.

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja