35-vuotias australialainen Zacharie Darroch on korkeakoulutettu, eli juuri sellainen osaaja, joita Suomi kuulostaa kipeästi tarvitsevansa. Sadoista hakemuksista huolimatta hän ei ole onnistunut saamaan työpaikkaa.
Zac on asunut Suomessa puolitoista vuotta ilman vakituista työtä. Maahan hänet toi suomalainen puoliso ja perheenlisäys, mutta työpaikan hakeminen Suomessa on osoittautunut paljon haastavammaksi kuin hän oli odottanut.
"Kielitaito on suurin este"
Zacilla on biolääketieteiden kandidaatin tutkinto, ja hän työskenteli ennen Suomeen muuttoaan seitsemän vuotta sairaalassa Sydneyssä kliinisen kemian osastolla.
Lue myös: Kansainväliset osaajat: Suomi on maahanmuuttajille entistä pahempi paikka tulevaisuudessa
Suomeen muuton jälkeen hän on lähettänyt jo noin 280 työhakemusta, mutta vastaanotto on ollut lohduton.
– Kielitaito on suurin este, Zac kertoo.
Lue myös: Yrittäjäksi Suomeen halunnut Elio karkotetaan Kolumbiaan, avovaimo Maija-Riitta jää Suomeen – "Emme anna periksi"
Vaikka hän aloitti suomen kielen opiskelun jo Australiassa, on kielen omaksuminen osoittautunut erittäin haastavaksi.
– Totta kai ymmärrän, että Suomessa vaaditaan suomen kielen osaamista työpaikoilla. En kuitenkaan odottanut sen olevan näin suuri haaste, Zac summaa.
Suomalaisessa työelämässä sujuva suomen kielen taito on usein vaatimus, eikä pelkkä englannin osaaminen riitä, vaikka Zac onkin hakenut kansainvälisiin yrityksiin.
– Yllätyin siitä, kuinka monissa paikoissa vaaditaan sujuvaa suomea, vaikka työtehtävissä pääasiallinen kieli olisi englanti.
Yliopistotutkinnon arvostus ja piilotyöpaikat yllättivät
Toinen yllättävä haaste Zacille on ollut hänen koulutustaustansa aliarvostus. Australiassa kandidaatin tutkinto avaa monia ovia työelämässä, mutta Suomessa se ei välttämättä riitä kaikilla aloilla.
– Minulta on kysytty haastattelussa, miksi en jatkanut maisterin tutkintoon, Zac kertoo pettyneenä.
Zacin mukaan Australiassa maisterin tutkinto ei ole yhtä yleinen, koska korkeakoulut ovat maksullisia. Kandidaatin tutkinnolla pääsee yleensä jo pitkälle.
Lue myös: Näköalapaikka hyvälle tyypille – eli kenelle? Asiantuntija avaa työpaikkailmoitusten suurimpia ongelmia
Myös toinen asia Suomen työnhakukulttuurissa tuli Zacille yllätyksenä; verkostojen merkitys ja piilotyöpaikat.
– Suomessa monet työpaikat eivät tule avoimeen hakuun, vaan ne täytetään usein verkostojen kautta, hän kertoo.
Hän korostaakin verkostoitumisen tärkeyttä, joka on hänen mukaansa yksi tärkeimmistä keinoista saada työpaikka Suomessa. Verkostot ovat poikineet Zacille työhaastatteluita.
– Olen saanut muutaman haastattelun vain siksi, että joku verkostossani on vinkannut avoimesta paikasta, hän sanoo.
Työttömyys syö itsetuntoa
Zac myöntää, että jatkuvat hylkäykset työnantajilta ovat tuntuneet pahalta.
– Se ei tee hyvää omanarvontunteelle, kun joka viikko tulee uusi hylkäys, hän sanoo.
Oman alansa lisäksi Zac on hakenut myös töitä, joihin ei vaadita koulutusta.
– Minut on hylätty Postin haussa kaksi kertaa, hän ihmettelee.
Lue myös: Näiltä aloilta löytyy nyt työpaikkoja – yksi ala voi yllättää
Vaikka työnhaku on ollut vaikeaa, Zac ei silti koe tulleensa syrjityksi ulkomaalaisuutensa vuoksi.
– En ole itse kohdannut mitään negatiivisuutta, ja ehkä olen siinä mielessä etuoikeutettu. Minulla on eurooppalaiset piirteet.
Tulevaisuuden suunnitelmat
Zac pohtii myös tulevaisuuttaan Suomessa.
Vaikka hän on harkinnut jatko-opintoja, perheen tilanne ei välttämättä salli molempien vanhempien opiskelua yhtä aikaa. Hänen vaimonsa aloittaa pian sairaanhoitajaopinnot, ja Zac uskoo, että perheen toimeentulon vuoksi ainakin toisen on pysyttävä työelämässä.
Myös nykyinen maahanmuuttopolitiikka saa Zacin mietteliääksi. Erityisesti lausuntokierroksella oleva kolmen kuukauden työttömyyssääntö ihmetyttää.
– Tämä oli mielestäni hyvin lyhytnäköistä, koska työnhakuprosessi voi jopa kestää kaksi tai kolme kuukautta.
Erityisasiantuntijoille on kaavailtu lakiin kuuden kuukauden poikkeusta.
Lue myös: Asiantuntija varoittaa: Ikääntynyt, älä tee tätä virhettä hakiessasi työpaikkaa
Zac toivoo, että suomalaiset yritykset olisivat joustavampia kielitaitovaatimuksissa ja ymmärtäisivät, että maahanmuuttajat voivat oppia suomea työn ohessa.
– Ehkä yritykset voisivat tarjota suomen kielen kursseja työntekijöilleen, mikä hyödyttäisi sekä työnantajaa että työntekijää, Zac ehdottaa.