Yrityksille tarjotaan luontoajattelua

Tutkija Leena Vilkka ehdottaa ympäristöfilosofiaa yritysten ohjenuoraksi. Luonnon huomioonottaminen korvaisi yritysten talouskasvuun keskittyneen ajattelun - ja radikaaleimmillaan luontoa ajateltaisiin subjektina, jolla on oikeus omaan elämäänsä.

Vilkan uusi kirja Oikeutta luonnolle julkistettiin Helsingissä torstaina. Kirja on tutkija-tohtorin viides ympäristöfilosofiaan keskittyvä teos.

Vilkka toteaa, että ympäristöfilosofian näkökulmasta yritysten omistusoikeus raaka-aineisiin, globalismi ja kuluttaminen näyttäytyvät kyseenalaisina. Hän kysyykin, eikö omillaan pysyminen riitä. Onko yrityksen tuotettava aina voittoa? Vilkka ehdottaa talouden vakauttamista tietylle, kannattavalle tasolle sekä uutta vihreää tilinpitoa.

Vihreässä tilinpidossa bruttokansantuotteesta vähennettäisiin kulutettu luontopääoma sekä otettaisiin huomioon ympäristönsuojelusta aiheutuneet kustannukset. Tulokseksi saataisiin VKT eli vihreä kansantuote, joka kertoisi kansakunnan luonnonvarojen tilasta.

Metsä omistaa kaikki sen puut

Radikaalimmassa ajattelumallissa yritykset ottaisivat luonnon huomioon omistajana. Eläin omistaa ruumiinsa, elämänsä ja työnsä, samoin metsä puunsa. Vilkan mukaan luonto ja eläimet ovat ihmisen tavoin yrityksen asiakkaita ja raaka-ainetoimittajia - siksi myös niiden tarpeet ja hyvinvointi pitäisi ottaa huomioon.

Leena Vilkka huomauttaa, ettei luonto tarvitse rahaa korvaukseksi raaka-aineidensa käytöstä. Sen sijaan luonnolle voisi tarjota ekologista metsänhoitoa, linnunpönttöjä ja talviruokintaa.

Millaisille yrityksille tällainen ajattelufilosofia sitten soveltuisi? Vilkan mukaan ympäristöfilosofian voisivat omaksua esimerkiksi luontomatkailun, luomutuotannon ja kosmetiikan parissa työskentelevät yritykset. Muut voisivat tuudittautua helpompaan ympäristöfilosofiaan, joka tähtäisi mm. kestävään kehitykseen, luonnon monimuotoisuuteen ja eettiseen laatuun.

Eläimille oikeudet villin lännen sijasta

Kirjassaan Vilkka puolustaa eläinten oikeuksia ja subjektiutta, sekä vaatii eläimille oikeuskelpoisuutta keskiaikaiseen tapaan. Hän toteaa, ettei juridisten oikeuksien myöntäminen eläimille olisi sen kummallisempaa kuin niiden myöntäminen lapsille.

Vilkan mukaan eläinten juridiset oikeudet takaisivat niiden tarpeiden ja elinvaatimusten huomioonottamisen käytännössä. Hän tosin epäilee asian toteutumista nyky-yhteiskunnassa, jossa oikeus kuuluu vain niille jotka kykenevät sopimusten laatimiseen. Laki ilmaisee kulloisenkin vallanpitäjän tai poliittisen päättäjän tahdon.

Ympäristöaktivistien laitonta toimintaa Vilkka puolustaa juuri oikeudettomuuden avulla: niin kauan kuin luonnolla ja eläimillä ei ole oikeuksia, ei ihmisenkään vapaus voi olla täydellistä. Teesi merkitsee Vilkan mukaan anarkismia, vapauden filosofiaa. Lain rikkominen on keino lain muuttamiseen.

Leena Vilkka on julkaissut aiemmin mm. teokset Ympäristöetiikka sekä Eläinten tietoisuus ja oikeudet.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat