Ympäristöministeri Niinistö vaatii suurempia päästövähennyksiä

Kioton sopimuksen ensi vuoden alusta alkavalla toisella kaudella ei kuitenkaan ole suurta merkitystä päästövähennysten kannalta, koska mukaan on lähdössä vain pieni joukko maita, muunmuassa EU-maat ja Australia. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen kahteen asteeseen vaatisi maailman valtioilta huomattavasti nykyistä suurempia päästövähennyslupauksia.

- On selvä, ettei tällä hetkellä yksikään maaryhmä vastaa tieteelliseen tietoon - ei edes EU - siitä, mikä pitäisi olla päästövähennysten taso, jotta ilmastonmuutos voidaan rajoittaa alle kahteen asteeseen. Yksi Dohassa pöydällä olevista asioista on, miten ne maat, jotka eivät vielä ole antaneet päästövähennyssitoumuksia, saataisiin antamaan ne nykyjärjestelmän pohjalta jo heti, toteaa ympäristöministeri Ville Niinistö (Vihr.).

Suuret saastuttajat mukaan päästövähennyksiin

Viime vuonna Durbanin ilmastokokouksessa sovittiin uuden, kaikkia maita sitovan ilmastosopimuksen valmistumisesta vuonna 2015 ja voimaantulosta vuonna 2020. Dohassa pitäisi sopia, miten neuvotteluissa edetään.

- EU laittaa painetta siihen, että Yhdysvallat ja muut suuret päästäjät, Kiina ja Intia, myös rupeaisivat rajoittamaan päästöjään. Jos ne liikkuvat, silloin EU:lla on valmius nostaa päästövähennysvelvoitettaan 30 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, sanoo Niinistö.

Merkittävää edistymistä ei odoteta

Ilmastoneuvottelujen aikataulu on liian hidas verrattuna siihen, että tiedemiesten mielestä maailman päästöt pitäisi saada käännettyä laskuun jo vuonna 2015. Tällä hetkellä ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kaikkien aikojen ennätystasolla, lämpeneminen etenee odotettua nopeammin ja sään ääri-ilmiöistä kärsitään eri puolilla maapalloa. Tästä huolimatta Dohan ilmastokokoukselta ei odoteta merkittäviä edistysaskeleita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

- Ennen ilmastoneuvotteluja on aina ristiriitaisia tunnelmia siitä, mitä saadaan aikaan. Tällä hetkellä odotukset ovat alhaiset. Se voi ehkä kertoa siitä, että sitten pystytään yllättämään ja saadaa aikaan kovia tuloksia, toivoo ympäristöministeri Niinistö.

Hiilinielujen korvaus Suomelle auki

Viime vuoden ilmastokokouksessa Durbanissa Suomi joutui taipumaan meille epäedulliseen hiilinielujen laskentamalliin. Metsäkatoa ei jatkossa enää voi kompensoida hyvän vuosittaisen hiilinielun avulla. Suomelle koituva lisälasku on arvioitu noin 30 miljoonaksi euroksi vuodessa. EU kuitenkin lupasi Suomelle, että meille koituvat haitat korvataan.

- Tästä on olemassa ympäristöministerineuvoston linjaus, että se Suomelle korvataan. Tarkka kompensaatiomalli riippuu siitä, millainen juridinen sisältö Kioton toiselle kaudelle sovitaan Dohassa, kertoo Niinistö.

Tällä viikolla Dohan ilmastokokouksessa neuvotellaan virkamiesvoimin ja ensi viikolla paikalle saapuvat ministerit.

Katso Päivi Mäki-Petäjän juttu (Seitsemän uutiset 26.11.2012)