Ylikersantti pisti alaisen esittämään koiraa varusmiesten edessä – kehui naista "hyväksi tytöksi" ja veti hihnan kaulan ympärille

Ylikersantti tuomittiin esimiesaseman väärinkäyttämisestä sakkoihin. Mies oli pistänyt alaisensa esittämään sotakoiraa varusmiesten edessä ja värittänyt show’taan muun muassa kytkemällä talutushihnan naisen kaulan ympärille tämän vastustelusta huolimatta.

Helsingin hovioikeus ratkaisi asian keskiviikkona. Vuonna 1980 syntynyt ylikersantti oli valittanut aiemmasta Satakunnan käräjäoikeudelta saamastaan tuomiosta, mutta se piti hovissa tärkeimmiltä osin.

Miehen katsottiin syyllistyneen esimiesaseman väärinkäyttämiseen ja hänelle määrättiin rangaistukseksi 20 päiväsakkoa, joista maksettavaa jää 520 euroa.

Tuomioon johtanut tilanne sattui Porin prikaatissa vuonna 2018. Kokeneena koiranohjaajana pidetty ylikersantti oli pitämässä varusmiehille suojelukoulutusta koulutuskentällä, ja paikalla oli apukouluttajana iältään ja arvoltaan nuorempi naissotilas, kersantti.

Ylikersantti oli naiselle yllätyksenä pyytänyt tätä joukon eteen ja käskenyt kontilleen kesken koulutustilaisuuden. Hän oli käskenyt naisen tehtäväksi toimia koirana ja kytkenyt hänen takkinsa kaulukseen liinan, eli koulutushihnan. Tällaisesta ei ollut naisen mukaan sovittu etukäteen.

Ylikersantti oli jatkanut esittelemällä, miten sotakoiraa voidaan innostaa suojelutilanteessa. Hän oli taputellut kontilleen käskettyä naista ja kehunut samalla ”hyvä tyttö” -tyyliin. Nainen oli kokenut tilanteen tässä vaiheessa jo hyvin ahdistavana ja nöyryyttävänä.

Lopuksi mies oli vielä näyttänyt, miten koiran voi kuljettaa pois suojelutilanteesta. Nainen oli saanut seistä, mutta koska koulutushihna oli irtoillut naisen takin kauluksesta, mies oli vetänyt hihnan kokonaan naisen kaulan ympärille tekemällä siihen silmukan. Nainen oli yrittänyt sanallisesti kieltää miestä, mutta se ei tepsinyt.

Hihna oli kiristynyt ja nainen koki tilanteen ahdistavana ja nöyryyttävänä. Ylikersantti oli jatkanut toimintaa kielloista ja eleistä välittämättä.

Kielsi rikoksen oikeudessa

Ylikersantti kielsi oikeudessa, että nainen olisi ollut nelinkontin tai että tämä olisi kieltänyt häntä laittamasta hihnaa hänen kaulansa ympärille. Hänen mukaansa nainen oli tilanteessa vapaaehtoisesti. Miehen mukaan hän ei ollut syyllistynyt rikokseen.

Todistajina kuulleet varusmiehet kuitenkin kertoivat useista riitaisista yksityiskohdista samoin kuin nainen, vaikka he olivat pitäneet tilannetta ainakin osin huvittavana.

Lisäksi sotakoiraosaston päällikkö kertoi, ettei apukouluttajaa käytetä normaalisti koirana koulutuksessa, vaan tehtävään kysytään vapaaehtoinen varusmies. Oikeuden mukaan mikään ei tukenut ylikersantin kertomusta siitä, että nainen olisi ollut vapaaehtoinen.

Oikeus päätyi toteamaan, ettei toisen ihmisen käyttäminen koirana koulutuksen yhteydessä ollut kuultujen henkilöiden kertomusten perusteella sinänsä poikkeuksellista, ja ylikersantti oli periaatteessa voinut määrätä esimiehenä toisen henkilön toimimaan koirana.

Mies kuitenkin käytti tilanteessa keinoja, jotka eivät liity normaaliin suojelukoulutukseen, ja toiminta oli naista kohtaan nöyryyttävää. Ylikersantin esimiehenkään kertomuksen mukaan tämänlainen koulutus ei ollut palveluksen kannalta tarpeellista. Oikeus katsoi, että mies oli tältä osin syyllistynyt esimiesasemansa väärinkäyttämiseen.

Ylikersantti määrättiin maksamaan naiselle yhteisvastuussa Suomen valtion kanssa 800 euroa kärsimyksestä sekä 2 000 euroa tilapäisestä haitasta. Lisäksi ylikersantti ja valtio joutuvat maksamaan naisen terapiakustannuksia noin 1 500 euron edestä, sillä naisen oli täytynyt käsitellä asiaa ammattilaisen kanssa jälkeenpäin.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja