Suomessa voi olla jopa kymmeniä tuhansia, jotka kärsivät pitkästä koronasta eli long covid -oireyhtymästä, laskee Turun yliopiston neurologian emeritusprofessori ja ylilääkäri Risto Roine.
Kaikkiaan Suomessa on raportoitu yli 100 000 koronavirustartuntaa pandemian alusta lähtien. Roineen mukaan vähintäänkin 10 prosenttia sairastuneista saa pitkäaikaisoireita, joten se tarkoittaisi 10 000 ihmistä. Erityisesti nuorilla jopa yli puolella sairastuneista on hiljattain raportoitu yli kuusi kuukautta kestäviä oireita.
Näin ollen pitkäaikaisoireet voisivat koskea kymmeniä tuhansia suomalaisia.
– Kyse on merkittävästä potilasmäärästä, joilla oireet haittaavat työkykyä tai jopa arjesta selviytymistä. Hoidon järjestäminen on vielä lapsenkengissä Suomessa, Roine sanoo.
– Kyllä tässä on todellisesta ilmiöstä kyse. Enää ei kannata kysyä, onko tällaista tautia edes olemassa.
Lue myös: Auttaako rokote ikäviin long covid -oireisiin? Ristomatti ja Johanna kertovat, kuinka pitkän koronan oireet muuttuivat piikin jälkeen
Ekaluokkalainen sairasti kuumeettoman koronan syksyllä, kivut jatkuvat edelleen: "Oireet sahaavat, eivätkä lopu"
HUS perustanut erikoisklinikan
Suurin osa hoidontarpeesta kohdistuu Uudellemaalle. HUS onkin perustanut koronan pitkäaikaisoireista kärsiville oman poliklinikan.
Katso myös: Vertaistukiryhmän perustaja Joni Savolainen kärsii koronaoireista edelleen.
10:19
Toistaiseksi klinikka palvelee kuitenkin vain HUS:n hoidossa olleita koronapotilaita. Tulevaisuudessa hoitoa tulisi tarjota keskitetysti kaikille suomalaisille ehkä lähinnä yliopistosairaaloissa, koska hoidossa tarvitaan monen erikoisalan yhteistyötä, Roine näkee.
– Potilaita on paljon eri puolilla maata, joten ainakin yliopistosairaaloissa pitäisi olla näille hoitopolut. Tämä asia on vielä hoitamatta Suomessa. Muualla maailmassa ollaan paikoin jo pidemmällä, sillä esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa asiasta on kansallisia ja viranomaistason ohjeita, EU tason ohjeita on myös vastikään julkaistu. Lisäksi WHO valmistelee parhaillaan omaa ohjeistustaan, miten long covid -potilaita pitäisi hoitaa, Roine kertoo.
THL: Odotettava taudinkuvan selkeämistä
THL:n tutkimusprofessori Markus Perolan mukaan Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on toiminut kiitettävän nopeasti erikoisklinikan perustamisen suhteen. Perolan mukaan tulevaisuuden osalta, tulisiko long covid -oireisille perustaa lisää klinikoita ympäri Suomea, riippuu siitä, miten taudinkuva lähtee etenemään.
– Me ei vielä tiedetä, meneekö long covid -oireyhtymä ohitse vuodessa tai parissa, se olisi toki onnekkain vaihtoehto jos näin kävisi. Jos oireyhtymä jää joillekin ihmisille jumittamaan, niin silloin puhutaan esimerkiksi verenpainetaudin kaltaisesta kansantaudista, Perola miettii.
Lue myös: Maarit ja Jarkko sairastuivat lieväoireiseen koronaan, eikä tauti ota laantuakseen – väheksyvä asenne huolettaa
– Jos tauti jää kovin yleiseksi niin tällöin perusterveydenhuollon täytyy vastata tähän haasteeseen, eivätkä pelkästään erikoisklinikat riitä.
Oireidenmukainen hoito vaihtoehtona
Tällä hetkellä pitkästä koronasta kärsiville ei ole tarjolla muuta hoitoa kuin oireiden lievittämistä. Roine kuitenkin uskoo, että käänne parempaan häämöttää lähipiirissä.
– Osalla potilaista oireet ovat kestäneet 1,5 vuotta vailla merkkiä paranemisesta, mutta osalla tauti näyttää hiljalleen paranevan. Olisi erinomaista, että tauti pystyttäisiin kunnolla diagnosoimaan ja sitten antamaan ennuste. Uskon että vuoden kuluessa taudin perusmekanismeihin löytyy hoito. Ollaan aika lähellä hoidon löytymistä, ja esimerkiksi Yhdysvalloissa panostus tutkimukseen on miljardiluokkaa.