Yhtiöt hakevat asemia kunnissa sote-uudistuksen lähestyessä – Pöysti: Kunnat voivat painostaa maakuntia

Kaavaillussa sote-mallissa maakunnan on vuokrattava kunnan omistamat sote-kiinteistöt vähintään kolmeksi vuodeksi. Jos vuokrajakson jälkeen maakunta päättäisi lakkauttaa esimerkiksi sote-keskuksen pienessä kunnassa, voisi tyhjä rakennus jäädä kunnan huoleksi. Sote-kiinteistöjen ja palvelujen kohtalo on aiheuttanut huolta varsinkin pienissä kunnissa.

Esimerkiksi terveyspalveluyhtiö Attendo markkinoikin kuntapäättäjille järjestelyä, jossa yhtiö ostaa tai vuokraa esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi kunnan terveysasemakiinteistön. Yhtiö järjestäisi rakennuksessa perustason suoran valinnanvapauden palvelut.

– Tarjouksemme on käytännössä palvelulupaus. Lähdemme palvelut edellä. Tarjoamme palveluita siellä, missä ihmiset asuvat. Palvelut täytyy tuottaa joissain tiloissa ja kunnan terveysasema on hyvä paikka tuottaa näitä palveluita, sanoo Attendon terveyspalvelujen myyntijohtaja Antti Raimovaara.

Pöysti: Maakunnan päätösvaltaa voi rajoittaa

Sote-uudistuksen projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti pitää hyvänä sitä, että sote-keskustoiminta kiinnostaa yrityksiä myös kaupunkien ulkopuolella. Riskinä hän näkee sen, että koko maakunnan näkökulmasta keskukset saattavat olla väärissä paikoissa, mikä voi tulla kalliimmaksi veronmaksajille. Pöystin mukaan kunta voi tämänkaltaisella järjestelyllä käytännössä painostaa maakuntaa säilyttämään palvelut kunnassa.

– Tämä voi olla kunnan näkökulmasta epäedullisemmillakin ehdoilla järkevää tehdä yksityisen yrityksen kanssa tämän tyyppisiä sopimuksia, koska niillä käytännössä voidaan rajoittaa maakunnan päätösvaltaa siinä, että missä sote-keskukset ovat, ja turvata sen lähipalvelun jatkuvuus oman kunnan alueella, sanoo Pöysti.

Riskinä Pöysti näkee myös sen, että jokin yritys voi saada jollain alueella määräävän markkina-aseman. Uusien sote-keskusten on tarkoitus aloittaa pääsääntöisesti viimeistään vuoden 2019 kesällä.