Piilottaako läheisesi todelliset tunteensa? Näistä merkeistä tunnistat salatun masennuksen

Moni masennuksesta kärsivä vähättelee oireitaan ja pyrkii salaamaan alakuloisuutensa läheisiltään. Teeskentely voi tuntua helpolta ratkaisulta, mutta masennusta se ei paranna.

Masennus on monille edelleen tabu. Oireita vähätellään, ja asian myöntäminen läheisille voi tuntua hankalalta. Masennusoireista kärsivä saattaa pyrkiä peittelemään oireilunsa teeskentelemällä onnellista, psykologi John M. Grohol kirjoittaa Psych Central -sivustolla.

Masennus ei kuitenkaan parannu sillä, että ongelmat lakaisee maton alle. Usein asian kieltäminen vain pahentaa ahdistusta ja yksinäisyyden tunteita.

Jos lapsena on oppinut siihen, että tunteista ei puhuta, niistä on vaikeaa avautua myös vanhemmalla iällä. Läheisiä ei haluta rasittaa omilla ongelmilla, ja omaan kuoreen sulkeutuminen voi tuntua helpoimmalta ratkaisulta.

Jos läheisesi käyttäytyy omituisesti, hän saattaa yrittää piilotella omaa masennustaan. Grohol listasi kuusi hälytysmerkkiä, jotka saattavat kieliä läheisesi kärsimästä masennuksesta.

1. Muutokset unirytmissä, syömisessä tai juomisessa

Muutokset unirytmissä, ruokahalun muutokset sekä lisääntynyt tai vähentynyt juominen voi olla merkki siitä, että läheiselläsi on jotain vialla. Uni on tärkeää sekä fyysiselle että psyykkiselle hyvinvoinnille. Kun ihminen kärsii unettomuudesta tai nukkuu ylettömän paljon, se voi olla merkki salatusta masennuksesta.

Jotkut turvautuvat ruokaan tai alkoholiin kun mieli on maassa. Lohtusyöminen ja ylensyönti on joillekin keino täyttää masennuksen aiheuttamaa tyhjyyden tunnetta, toiset taas hakevat lohtua juomisesta. Jotkut taas menettävät masennuksen myötä ruokahalunsa täysin.

2. Tekohymyn ja tekosyiden taakse piiloutuminen

Masennusta voi yrittää peitellä tekohymyn taakse, mutta teeskentelyä ei voi jatkaa loputtomiin. Kun viettää tarpeeksi aikaa saman ihmisen kanssa, hän oppii ennen pitkää näkemään myös maskin taakse.

Tästä syystä masentunut saattaa helposti vältellä läheistensäkin seuraa ja vetäytyä omiin oloihinsa erilaisten tekosyiden varjolla.

3. Puheenaiheiden muuttuminen

Masennustaan peittelevien keskustelunaiheet saattavat olla syvällisempiä kuin aikaisemmin. Jos läheisesi haluaa tavoistaan poiketen keskustella elämän tarkoituksesta tai pohtia sitä, mitä on elämässään saavuttanut, se voi olla merkki sisäisestä kriisistä.

Masentunut saattaa puhua jopa itsensä vahingoittamisesta tai kuolemasta. Tällaiset puheet voivat olla häytysmerkkejä siitä, että läheisesi painii sellaisten ongelmien kanssa, joita hän ei halua jakaa muiden kanssa.

4. Hetkelliset avunpyynnöt

Masennustaan salaileva saattaa hetkellisesti myöntää tarvitsevansa apua. Hän saattaa jopa varata ajan lääkäriltä tai terapeutilta ja käydäkin siellä, mutta saattaa sen jälkeen tulla katumapäälle. Avun pyytäminen on kuin tunnustus siitä, että todella kärsii vaivasta, johon tarvitsee apua.

Tällaisen tunnustaminen itselleen tai muille voi tuntua niin vaikealta, että masentunut vetäytyy takaisin kuoreensa eikä enää palaa vastaanotolle.

5. Tunteiden korostuminen

Masennustaan peittelevän saattaa reagoida asoihin tavallista tunteellisemmin. Tunteet saattavat nousta esiin esimerkiksi televisiota tai elokuvaa katsellessa myös sellaisella, joka ei normaalisti reagoi niin voimakkaasti.

Myös äkilliset vihanpuuskat tai rakkaudentunnustukset voivat kertoa siitä, että läheisesi yrittää peitellä masennusoireitaan. Kun masennukseen liittyviä tunteita yrittää tukahduttaa, muiden tunteiden hallinta on vaikeampaa.

6. Pessimistinen suhtautuminen asioihin

Erään teorian mukaan masennuksesta kärsivät suhtautuvat ympäröiviin asioihin astetta realistisemmin kuin muut, mikä saattaa näkyä lievänä pessimistisyytenä, jota kutsutaan myös depressiiviseksi realismiksi.

Ihmiset, jotka eivät kärsi masennuksesta, suhtautuvat asioihin usein optimistisemmin kuin olisi syytä. Ero näiden välillä voi kuitenkin olla niin pieni, ettei sitä välttämättä huomaa kovin helposti.

Lähde: Psych Central

Studio55.fi-lähetyksessä keskusteltiin 21.9.2015 masennuksesta ikäihmisten mielenterveysongelmana. Vieraana HYKS:n psykiatrian dosentti ja ylilääkäri Björn Appelberg.

Masennus ikäihmisten mielenterveysongelmana 25:35


Lue myös:

    Uusimmat