Yhä nuoremmat lapset ottavat ja jakavat itsestään alastonkuvia – myös Suomessa

Lasten keskuudessa nopeasti yleistyvä omien alastonkuvien jakamisvillitys huolestuttaa asiantuntijaa. Pelastakaa Lapset ry:n kehittämispäällikkö kehottaa vanhempia puhumaan lastensa kanssa asiasta ja ilmoittamaan epäilyttävistä tapauksista järjestön nettivihjepalveluun.

Kun eka- tai tokaluokkalainen sulkeutuu huoneeseensa, riisuuntuu alasti ja alkaa kuvata touhujaan puhelimella, vanhemman päässä alkavat soida hälytyskellot.

Tästä kertovat muun muassa äitiryhmissä sinkoilevat viestit.

– Minun kolmasluokkalaiseni oli suunnitellut vuotta nuoremman kaverin kanssa ottaa pimpistä kuvaa tai videota, yksi vanhempi selvittää äitien WhatsApp-ryhmässä.

Tapaus selvisi äidin viestin mukaan, kun lapsen 11-vuotias isosisko kertoi siitä vanhemmille. 

Se käynnisti kiivasta neuvonpitoa kaverin äidin kanssa, perusteellisen keskustelun lasten kanssa, kiellon tehdä enää vastaavaa sekä äidille lapsen kännykän tutkintarutiinin.

Toinen äiti kertoo toisella luokalla olevan tyttärensä kuvanneen alastonvideota kännykän sovelluksessa, jossa tytöllä ei ole tiliä mutta jossa voi jakaa materiaalia muiden kesken. 

Äiti viestii niin omasta kuin tyttärensäkin säikähdyksestä, kun tilanne oli paljastunut kesken videon teon.

Suuri muutos tapahtumassa

Pelastakaa Lapset ry:n kehittämispäällikkö Tanja Simola kertoo, että järjetön ylläpitämän vihjepalvelun perusteella netissä liikkuu yhä enemmän vastaavaa materiaalia.

Nettivihje.fi:hin voi ilmoittaa kuvista ja videoista, jossa lapseen kohdistetaan seksuaaliväkivaltaa tai lapsi on alasti.

– Sellaisen materiaalin, josta tiedetään, että lapsi on ottanut sen itse, jossa hän on alasti tai esimerkiksi tekee itselleen seksuaalisia tekoja, kuten penetroi itseään jollain esineellä, määrä on hälyttävässä kasvussa Suomessa ja kansainvälisesti, Simola kertoo.

Simolan mukaan tällaisten vihjeiden määrä kaksinkertaistui vuodesta 2021 vuoteen 2022.

Britanniassa määrä nousi jopa 129 prosenttia.

– Videoista saatetaan toisaalta nähdä esimerkiksi, että lapsi tulee lähemmäs kameraa ja saa ohjeita. Myös aikuinen voi siis houkutella ja manipuloida lasta toimimaan ja lähettämään kuvia ja videoita hänelle.  

Vuonna 2021 Nettivihjeeseen tuli kaiken kaikkiaan noin 3 000 vihjettä lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavasta materiaalista ja netissä tapahtuvasta seksuaaliväkivallasta tai verkossa leviävistä lasten alastonkuvista sekä seksuaalisesta häirinnästä. Määrä on ollut samalla tasolla yli 20 vuoden ajan. 

Viime vuonna määrä räjähti lähes 35 000:een.  

Kuvat eivät saa jäädä nettiin kiertämään

Simolan mukaan ensiarvoisen tärkeää on se, että netissä kiertävä materiaali saadaan sieltä pois.

– Jos netissä pyörii lapsen alastonkuva tai sellainen kuva tai video, jossa on lapseen kohdistuvaa väkivaltaa, se on usein tosi haavoittavaa ja traumaattista lapselle. 

– Niin kauan kuin se siellä pyörii, lapsi asetetaan uudestaan uhrin asemaan ja lapsen oikeuksia loukataan.

Teoissa ei lähtökohtaisesti mitään pahaa

Simola muistuttaa, että itse teoissa ei ole mitään pahaa tai häpeällistä. 

On normaalia ja luonnollista, että lapset tutkivat itseään ja vertailevat vartaloitaan ja sen yksityiskohtia itsekseen tai toistensa kanssa.

– Lapsilla täytyy olla oikeus tutkia itseään ja miettiä, minkälaisia he ovat. Ei ole ongelma, että lapsi on kiinnostunut kehostaan ja kehonsa kehittymisestä ja ihailee kehoaan. Lapsi voi myös haluta ottaa kuvan kehostaan esimerkiksi katsoakseen itse itseään kuvan kautta, Simola toteaa.

Ongelma syntyy vasta, jos lapsen yksityiset tutkimusmatkat leviävät isolle joukolle ihmisiä tai  pahoihin käsiin. 

Tai jos aikuinen manipuloi lasta kuvaamaan itseään alasti ja lähettämään näitä kuvia aikuiselle.

Avainasemassa on vanhempi

Simola ymmärtää, että vanhemmatkin ovat asian kanssa uuden edessä.

– Vanhemmille pitäisi olla seksuaalikasvatusta, jossa otetaan huomioon muuttuneet ympäristöt, joissa lapset elävät.  

Simola kertoo, että esimerkiksi Pelastakaa Lapset järjestää vanhempainiltoja, joissa vanhemmat saavat neuvontaa ja joissa esimerkiksi keskustellaan digitaalisista ympäristöistä, turvataidoista ja lapsen oikeudesta suojeluun.

– Myös varhaiskasvatuksessa ja koulujen vanhempainilloissa nämä olisivat maailman mahtavimpia aiheita.

– Samalla tavalla kun vanhempi varmistaa, että lapsi ei mene ajotielle mennessään ulos keinumaan, pitäisi harjoitella myös olemista digitaalisessa ympäristössä.

Kännykän tutkiminen ei aina ole ok

Onko sitten oikein tutkia lapsen kännykkää, ettei mitään väärää ja vaarallista pääse tapahtumaan?

Simolan mielestä asia ei ole ihan yksiselitteinen.

– Jokaisella lapsella täytyy olla oikeus yksityisyyteen. Luottamuksen kannalta parasta olisi, jos vanhempi pystyisi toimimaan yhdessä lapsen kanssa. Auttaisi lasta itseäänkin, jos hän voisi yhdessä vanhemman kanssa käydä läpi, mitä hän puhelimella tekee.

–Jos vanhempi tekee asioita lapselta salaa, lapsi ei välttämättä kerro vaikeista asioista tai jos jotain hankalaa tapahtuu digitaalisissa ympäristöissä. Lapsi voi myös pelätä menettävänsä puhelimen tai jonkin itselleen tärkeän sovelluksen, jos hän kertoo.

Vanhempi voi Simolan mukaan pyytää lasta vaikka näyttämään, millaisia pelejä hän pelaa ja kenen kanssa juttelee ja viestittelee. 

On hyvä myös varmistaa, että lapsi myös tuntee ne ihmiset, joiden kanssa hän on tekemisissä.

– Jos vanhempi tekee asioita lapselta salaa, lapsi ei välttämättä kerro, jos jotain hankalaa tapahtuu. 

Lapsen pitää voida kasvaa ja tutkia itseään turvallisesti 

Simola kehottaa kaikkia huolestuttavaan materiaaliin törmänneitä ilmoittamaan asiasta Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihjeeseen.

Kun lapsi tutustuu omaan kehoonsa, aikuisen tulee turvata lapsen oikeus yksityisyyteen ja suojeluun 

– On tärkeää, että kun lapsi tutkii omaa kehoaan ja on siitä kiinnostunut, me aikuiset olemme rauhallisia ja näemme lapsen mahtavana ja hienona ja tuemme lasta hänen luonnollisen kehosuhteensa kehittymisessä. Samanaikaisesti meidän tehtävämme on varmistaa se, että lapsi voi tehdä sitä turvallisesti.

– Tämä ei ole tilanne, jossa kannattaa vetää herneitä nenään.

Vaikka tapaukseen liittyisi joku lasta manipuloiva ja maanitteleva aikuinen, vanhemman ei kannata ajautua hälytystilaan.

Tilanteessa voi tuntea kovasti vihaa ja kiukkua väärin toiminutta aikuista kohtaan, mutta lapsi voi kokea, että vanhempi on vihainen hänelle. Silloin pitää painottaa, että lapsi ei ole tehnyt mitään väärää. 

– Lapsi ei ole ikinä syyllinen, vaan se on aina aikuinen, vaikka lapsi olisi ollut itse aloitteellinen jakaessaan kuvia. Lapselle pitää antaa uskoa ja luottamus siihen, että asiat järjestetään yhdessä ja vanhempi on lapsen tukena. 

Pelastakaa Lapset toimii yhteystyössä kansainvälisten INHOPE-vihjepalveluverkoston kanssa ja tekee Suomessa tiivistä yhteistyötä keskusrikospoliisin kanssa. Kaikki laittomaksi arvioitu materiaali ja toimintavihjeet siirtyvät poliisille. 

Näin toimit, jos lapsi kertoo saaneensa seksuaalissävytteisiä viestejä aikuiselta

  • Kerro ennaltaehkäisevästi lapselle, että kaikesta pelottavasta, ahdistavasta tai kummallisesta voi ja on hyvä kertoa aina turvalliselle aikuiselle. Turvallinen aikuinen voi olla esimerkiksi oma huoltaja tai koulun tai oppilaitoksen aikuinen. 
     
  • Kerro myös ikä- ja kehitystasoisesti lapselle, että houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin voi olla hankala tunnistaa. Tästä syystä kaikista oudolta tai inhottavalta tuntuvista yhteydenotoista kannattaa kertoa turvalliselle aikuiselle tai tehdä ilmoitus Nettivihjeeseen. Kerro lapselle, että aikuisten tehtävä auttaa ja selvittää tilanne.  
     
  • Ohjaa lasta lopettamaan viestittely. Tekijä voi pyrkiä syyllistämään tai pelottelemaan lasta saadakseen lapsen jatkamaan viestittelyä. Älkää vastatko hänelle.
     
  • Ottakaa kuvakaappaukset tekijän kanssa käydystä keskustelusta, saaduista ja lähetetyistä kuvista ja hänen profiilistaan.  Säilyttäkää kuvakaappaukset, kunnes saatte välitettyä ne poliisille.
     
  • Tee ilmoitus poliisille tai Nettivihje-palveluun. Nettivihje välittää tiedon laittomasta toiminnasta poliisille.
     
  • Kerro lapselle, ettei tapahtunut ole hänen syytään. Tekijä, joka toimii näin, voi olla taitava manipuloimaan ihmisiä. Netissä ja somessa on myös helppo esiintyä feikkiprofiililla.
     
  • Mikäli tarvitsette kodin ulkopuolista keskusteluapua, on olemassa apu- ja tukipalveluita lapsille ja nuorille. Kuten Pelastakaa Lasten Nettinuorisotalo Netari.

Lähde: Pelastakaa Lapset Ry / Nettivihje 

 
 

Näin toimit turvallisesti netissä – neuvot lapsille ja nuorille

  • Muista salasanat. Suojaa kännykkäsi, tablettisi tai tietokoneesi salasanalla. Pidä laite kiinni tai salasanalla suojattuna aina, kun laite ei ole näköpiirissäsi. Älä kerro salasanojasi muille.
  • Pidä kamera kiinni. Jos et käytä laitteesi kameraa, pidä se suojattuna tai suljettuna.
     
  • Nettiin ladattua sisältöä ei saa sieltä helposti pois. On hyvä käyttää harkintaa, voisiko osan kuvista ja videoista julkaista vain rajatulle yleisölle tai pitää tili yksityisenä.
     
  • Kuvat päätyvät helposti vääriin käsiin. Seurustelusuhteessa luottamuksella jaettu intiimi kuva voi myöhemmin lähteä leviämään. Mieti aina tarkkaan, kenelle jaat ja millaisia kuvia jaat. Jos riskeistä huolimatta haluat jakaa kuvia itsestäsi, pohdi, miten riskejä voisi mahdollisesti minimoida. Voisitko esimerkiksi rajata kuvia siten, ettei sinua voida kuvista tunnistaa, jos ne lähtevätkin leviämään myöhemmin?
     
  • Käytä harkintaa toisen kuvan muokkauksessa. Vaikka muokkaaminen voi itsestä tuntua hauskalta, voi toinen kokea sen kiusaamiseksi.
     
  • Muista, että lapsen ja nuoren alastonkuvan levittäminen on laitonta. Älä koskaan jaa kenenkään muun intiimiä tai seksuaalisesti loukkaavaa kuvaa eteenpäin tai näytä sitä kaverille. On tärkeä kertoa aina aikuiselle, jos näkee somessa tai muualla netissä levitettyjä alastonkuvia lapsista tai nuorista.
     
  • Henkilökohtaiset tiedot tulee pitää vain itsellä. Omia tietoja, kuten osoitetta ja puhelinnumeroa, ei koskaan kannata jakaa julkisesti. Näitä tietoja ei myöskään saa jakaa kenestäkään muusta.
     
  • Sinä määräät omista asioistasi myös netissä. Älä anna kenenkään painostaa tai houkutella sinua netissä tai somessa asioihin, joita sinä itse et tahdo. Aina saa sanoa EI ja poistua tilanteesta.
     
  • Ole varovainen. Netissä on paljon hyvää, mutta on tärkeä muistaa, että kaikki ei ole siellä sitä, miltä se vaikuttaa. Netissä on helppo esiintyä feikkiprofiililla. Jos tutustut netissä uusiin ihmisiin, älä tapaa heitä livenä edes web-kameran välityksellä, ilman että keskustelet asiasta ensin huoltajasi kanssa. Jos joku on kovasti huoltajalle kertomista vastaan, on syytä olla entistä varovaisempi ja kertoa kielloista huolimatta asiasta turvalliselle aikuiselle!

Lähde: Pelastakaa Lapset ry / Nettivihje 


 

Mannerheimin Lastensuojeluliiton ohjeet vanhemmille

  • Lapsella on oikeus mediakasvatukseen ja on aikuisten tehtävä huolehtia sen toteutumisesta.
  • Suomessa jo hyvin nuorilla lapsilla ovat omat älylaitteet ja pääsy nettiin. Oman laitteen kautta aukeaa maailma, jossa lapseen voivat olla tuntemattomat yhteydessä. Joskus lasta voi lähestyä myös tuttu lapsen puhelimen kautta.
  • Vanhemman on hyvä seurata mitä lapsi laitteen äärellä tekee, kenen kanssa juttelee ja huolehtia siitä, että yksityisasetukset ovat kunnossa.
  • On varmistettava myös se, että lapsi tietää miten toimia, jos joku tuntematon ottaa yhteyttä.
  • Kuvaamiseen liittyvät käytänteet pitää käydä lapsen kanssa läpi: millaisia kuvia itsestä ja muista voi ja kannattaa ottaa, tai kenelle niitä saa ja kannattaa lähettää.
  • Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä enemmän tarvitaan aikuisen läsnäoloa ja tukea. Toisaalta nuorikin voi joutua mediankäytössään aivan yhtä lailla yllätetyksi.
  • Mediankäytön tavat muuttuvat ja kehittyvät, ja tällä hetkellä esimerkiksi tekoäly tuo aivan uudenlaisia haasteita medianlukutaidolle tai vaikkapa erilaisille tavoille huijata, kiusata tai häiritä netin kautta.
  • MLL kohtaa vuosittain noin 15 000 vanhempaa vanhempainilloissaan ja antaa tukea vanhemmille mediakasvatukseen liittyvissä asioissa.

Vanhempainnetistä löytyy vanhemmalle tietoa ja tukea lapsen mediankäyttöön liittyvistä teemoista osoitteessa www.mll.fi/mediakasvatus.

Lue myös:

    Uusimmat