Yläkoululaisisille voi olla jo "normipäivä" saada puhelimeen epätoivottuja kuvia jonkun sukuelimistä. Somepoliisi ja Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntija kertovat, miten lasten netissä kohtaaman seksuaaliväkivallan suhteen tulisi toimia. Kenties tärkein lasta suojeleva tekijä on, että hän voi kertoa kotona vanhemmilleen mitä vain ilman, että hänelle suututaan.
MTV kertoi äskettäin kymmenvuotiaan Jennan netissä saamasta alapääkuvasta, ahdisteluviesteistä ja tappouhkauksesta.
Asiantuntija Maarit Mustonen Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihjeestä kertoo, että lasten ja nuorten netissä kohtaama seksuaaliväkivalta yleistyy koko ajan.
Ilmiö näkyy käytännössä esimerkiksi niin, että lapsille lähetetään seksuaalissävytteisiä tai suoria ehdotuksia, alastonkuvia ja sukuelinten kuvia. Lisäksi lapsia saatetaan pyytää jakamaan itsestään kuvia, joita voidaan myöhemmin käyttää kiristämiseen. Jos lapsi ei lähetä lisää kuvia tai maksa tekijälle, kuva saatetaan uhata jakaa laajemmalle.
Pelastakaa Lapset ry:n vuonna 2021 julkaisemassa Grooming lasten silmin -selvityksessä yli puolet lapsista kertoi, että heihin oli ollut netin välityksellä yhteydessä henkilö, jonka he tiesivät tai epäilivät olevan aikuinen tai vähintään viisi vuotta heitä itseään vanhempi.
Lue myös: Sosiaalisen median kääntöpuoleen törmää yhä useampi lapsi ja nuori
– Näistä lapsista osa sai seksuaalissävytteisiä viestejä ja alastonkuvia jopa viikoittain, Mustonen kertoo.
Vanhempi konstaapeli ja somepoliisi Senni Kokko Hämeen poliisilaitokselta vahvistaa havainnon.
– Jossain kohtaa tilanne on mennyt hieman siihen, että muun muassa yläkoululaisille tuntuu olevan niin sanotusti normaalipäivä, jos puhelimeen sattuu tulemaan kuvia jonkun intiimialueesta tai pyyntöjä itse lähettää tällaisia, Kokko kertoo.
Tekijät sekä aikuisia että toisia lapsia ja nuoria
Groomingista puhutaan, kun aikuinen pyrkii houkuttelemaan lapsen näennäisen vapaaehtoiseen kanssakäymiseen päästäkseen lopulta kohdistamaan tähän seksuaaliväkivaltaa. Tämä voi tapahtua joko netissä, netin ulkopuolella tai kummassakin paikassa.
Joskus grooming on hyvinkin suoraa, jopa aggressiivista. Toisinaan lapseen pyritään luomaan luottamuksellinen suhde pikkuhiljaa.
Lue myös: Mies houkutteli 9–15-vuotiaita tyttöjä lähettämään itsestään seksuaalisia kuvia ja videoita Snapchatissa
Myös lapsen vanhemmat voivat joutua groomingin uhreiksi siinä mielessä, että tekijä pyrkii saavuttamaan heidän luottamuksensa päästäkseen tekemisiin lapsen kanssa.
Joissakin seksuaaliväkivaltatapauksissa tekijä voi olla myös toinen lapsi tai nuori, joka ei välttämättä ymmärrä toimivansa väärin tai rikollisesti.
– Voi esimerkiksi olla kyse sellaisesta kiusaamisesta, joka ylittääkin seksuaalirikoksen kynnyksen, Mustonen sanoo.
”Tästä on tullut lapsille tosi arkipäiväistä”
On yksilöllistä, miten lapsi reagoi netissä kohtaamaansa seksuaaliväkivaltaan. Se voi aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta, huolta, alakuloisuutta tai masennusta. Grooming lasten silmin -selvityksen perusteella enemmistössä lapsista grooming ei kuitenkaan herätä oikeastaan minkäänlaisia tunteita.
– Se ei välttämättä kerro siitä, että kyseessä ei olisi haitallinen ilmiö, vaan siitä, että tästä on tullut jo lapsille tosi arkipäiväistä ja normaalia. Ensin on saatettu olla hyvin järkyttyneitä, mutta sitten kun asia on toistunut useamman kerran, niin sitten sille vain naureskellaan ystävien kanssa, Mustonen selittää.
Lue myös: "Minulla on vakavaa kerrottavaa, mutta pelkään, että suutut" – Lauran 10-vuotias tyttö sai kännykkäänsä kuvan miehen sukuelimestä ja tappouhkauksen
Siinä, missä kaveripiirissä aiheesta saatetaan jutella hyvinkin paljon, kenellekään aikuiselle asiasta kertoo hyvin harva lapsi.
– Ja kun aikuiset eivät saa tietää, ilmiö jää tunnistamatta eikä lapsi saa sitä apua, jota hän saattaa tarvita. Myöskään tähän ilmiöön ei silloin päästä puuttumaan eikä tekijöitä saada vastuuseen, Mustonen sanoo.
Lapsia tulee neuvoa ja rohkaista kertomaan tilanteista jollekin. Kynnys avautua omille vanhemmille tai poliisille voi olla suuri, mutta esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry:n Nettivihje-palveluun voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä.
– Usein lapset saattavat ymmärtää, että joku toimii väärin, mutta he eivät välttämättä ymmärrä, että kyseessä on rikos. Lasten ja nuorten olisi tosi tärkeää käsittää, että kaikki aikuisen lapseen kohdistama seksuaalissävytteinen viestittely ja teot voivat helpostikin ylittää rikoksen tunnusmerkistön, Mustonen neuvoo.
Seksuaalikasvatus alkaa jo pienenä
Jotta lasta voi suojella netissä tapahtuvalta seksuaaliväkivallalta, pitää perheessä rakentaa puhekulttuuri, jossa lasta rohkaistaan kertomaan aikuisille kaikista vaikeistakin asioista. Tämä kattaa myös seksuaalisuuteen liittyvät asiat.
Lue myös: Joutuiko lapsesi netissä seksuaalisen houkuttelun uhriksi? Poliisi neuvoo, miten toimit
– Lapsi saa varmasti tietää asioita netin kautta, ja siellä voi lävähtää lapsen silmille mitä tahansa. Lapsen olisi hyvä olla siihen valmistautunut, jotta hän ymmärtää, mistä on kyse, eikä hänen tarvitse pärjätä näiden asioiden kanssa yksin.
Perusta seksuaalikasvatukselle ja vaikeista asioista puhumiselle luodaan pienestä pitäen.
– Pienelle lapselle seksuaalisuuteen liittyvistä asioista toki puhutaan eri tavalla kuin vanhemmalle lapselle tai aikuiselle. Mutta se lähtee siitä, että lapsi tunnistaa erilaiset kehonosat ja niiden nimet ja tuntee olonsa hyväksi omassa kehossaan ja omana itsenään. Että hän ajattelee ansaitsevansa hyvää kohtelua ja olevansa suojelun arvoinen, Mustonen sanoo.
Kun lapsen ja vanhempien välit ovat luottamukselliset, lapsen ei tarvitse pelätä, että olisi olemassa tabuja, joista ei saa puhua.
Kaikissa sovelluksissa on riskinsä
Erilaiset tekniset apukeinot ovat Mustosen mielestä vasta toissijaisia lapsen suojelussa netin häiriköiltä, mutta niitäkin toki kannattaa hyödyntää.
– Tutustukaa lasten käyttämien sovellusten asetuksiin. Eri sovelluksissa on erilaisia mahdollisuuksia esimerkiksi hakutulosten suodattamiseen, Mustonen neuuvoo.
– Toisaalta lapsihan pystyy halutessaan myös kiertämään näitä sovellusten rajoituksia. Lisäksi on riski, että hän törmää rajoituksista huolimatta haitalliseen sisältöön esimerkiksi ystävänsä laitteella. Eli tärkeämpää on keskustella siitä, mitä netissä voi tulla vastaan ja miten niissä tilanteissa pitää toimia, Mustonen sanoo.
Mustosella ei ole listaa "turvallisista" tai "vaarallisista" sovelluksista.
– Kaikissa sovelluksissa, joissa on lapsia, voi olla myös sellaisia aikuisia, jotka pyrkivät kohdistamaan lapseen seksuaaliväkivaltaa, Mustonen sanoo.
Lue myös: Seksuaalisen ahdistelun määritelmä laajeni rikoslaissa – muutos ei ole näkynyt Rikosuhripäivystyksessä
Somepoliisi Senni Kokko muistuttaa, että sovellusten ikärajoja on tärkeä noudattaa. Aikuinen määrittelee, missä sovelluksissa lapsella on oikeus olla.
– Toisaalta myös näin somepoliisilla voi olla vaikeuksia pysyä sovelluksissa ajan hermolla, joten ymmärrän myös lasten vanhempien tuskan asiaan liittyen, Kokko sanoo.
"Kiitä lasta, että hän kertoi"
Miten aikuisen sitten pitäisi reagoida, jos lapsi kertoo kohdanneensa netissä seksuaaliväkivaltaa?
– Aivan ensin kannattaa kiittää sitä lasta siitä, että hän kertoi sinulle asiasta. Se on varmasti vaatinut lapselta ihan valtavasti rohkeutta, ja se on myös luottamuksen osoitus aikuista kohtaan, Mustonen sanoo.
Lapselle tulee painottaa, että hän ei ole tehnyt mitään väärin.
– Se on se tekijä, jolle se häpeä kuuluu. Tekijä on tehnyt väärin ja hänen pitäisi hävetä – ei sen lapsen, joka on joutunut rikoksen uhriksi.
– Jos lapsella on todella paha olo, niin on myös tärkeää antaa toivoa, että sinulla ei ole ikuisesti paha olo, ja me selvitämme tämän asian yhdessä, Mustonen sanoo.
Lue myös: Tiedätkö, mitä lapsi selaa somessa? Älä tuijota vain ruutuaikaa – "Olemme monesti tietynlaisessa pimennossa"
Vaikka aikuisessa itsessään saattaisi herätä hyvin vaikeita tunteita, kannattaa tilanteessa pyrkiä pysymään rauhallisena, jottei huolestuta lasta enempää. On myös tärkeää kuunnella lapsen kertomusta tuomitsematta, ilman syyllistäviä kysymyksiä.
Kaikenlaisia rangaistuksia, kuten puhelimen pois ottamista, kannattaa välttää.
– Siinä viedään lapselta pois tärkeitä ihmissuhteita, jotka voisivat antaa hänelle tukea.
Mustonen muistuttaa, että lapsilla ja nuorilla on oikeus mediankäyttöön, sosiaalisiin suhteisiin ja yksityisyyteen. Heitä ei siis voi kokonaan sulkea niiden ulkopuolelle.
– Digitaalinen maailma on lapsille nykyään usein täysin erottamaton osa heidän elämäänsä. Siellä tapahtuu suuri osa heidän ystävyyssuhteistaan. Sieltä he hankkivat tietoa ja osallistuvat yhteisölliseen toimintaan. Jos lapselta kieltää tämän kaiken, hänen ystävyyssuhteensa voivat vaikeutua eikä hän opi sellaisia mediataitoja, joita aikuisena tarvitaan, Mustonen sanoo.
"Sinä rohkea nuori saatat pelastaa samalla monta muuta"
Käytännön toimena seksuaaliväkivaltatapauksessa kannattaa ottaa ja säilyttää kuvat tai kuvakaappaukset kaikista tiedoista, joita on näkyvillä ollut.
Lue myös: Ulkomailla toimivat epäillyt kiristäneet alaikäisiltä alastonkuvia – ”Motiivi ei seksuaalinen vaan taloudellinen”
– Kaikki materiaali, mitä poliisille annetaan tämänkaltaisiin tekoihin liittyen, on tärkeää. Kuvakaappaukset, nimimerkit, käyttäjätunnukset, mahdolliset sijaintitiedot ynnä muut. Mitä enemmän meillä on tiedossa asioita tekijästä, sitä paremmat mahdollisuudet nämä on selvittää, somepoliisi Kokko sanoo.
Kun tiedot on tallennettu, yhteydenpito tekijään katkaistaan eikä hänen pyyntöihinsä tai uhkauksiinsa vastata. Tämän jälkeen asiasta ilmoitetaan poliisille. Rikosilmoituksen tekeminen on aikuisen oikeus ja velvollisuus.
– Esimerkiksi sähköisen rikosilmoituksen tekeminen vaatii pankkitunnukset, joita ei kaikilla nuoremmilla vielä ole. Aikuisella on velvollisuus se myös oman lapsen puolesta tehdä, kun kyseessä on alaikäinen, Kokko kertoo.
Somepoliisi Kokko lisää, että monesti tutkinnassa selviää, että uhreiksi on joutunut myös muita lapsia.
– Sanonkin aina, että sinä rohkea nuori, joka uskallat kertoa kohtaamisestasi häirinnästä aikuiselle ja poliisille, saatat pelastaa siinä samalla myös monen muun nuoren, joka asiasta ei ole rohjennut puhumaan, Kokki sanoo.
Mustonen kannustaa myös vanhempia hakemaan itselleen apua ja tukea, jos tilanne tuntuu kuormittavalta.
– Niin hän jaksaa tukea lasta siinä tilanteessa, Mustonen sanoo.