Wilma Murto lähtee MM-kisoihin epätavallisen hatarilla pohjilla. Hän myöntääkin oman kisavireensä olevan täysin hämärän peitossa.
– Ihan rehellisesti aikamoinen mysteeri. Lähtökohtaisesti ollut aika erikoinen kausi, ja on vaikea arvioida, mitä itseltään pystyy odottaa karsintapäivänä, Murto sanailee.
Harva uskoi Murron olevan mukana Tokion MM-kisoissa vielä kesän alussa. Kun hän joutui polvioperaatioon vielä kesäkuun puolella, vaikutti hänen kautensa olevan ohitse. Mutta Murto kuntoutuikin yllättävän nopeasti ja avasi kautensa jo elokuun 13. päivä Oulun Motonet gp:ssä.
– Jos olisi kysytty heräämössä kesäkuun puolessa välissä, niin olisin veikannut, että tuskinpa (pääsen MM-kisoihin). On iso juttu itsessään, että olen täällä, ja se osoittaa, että on tehty jotain oikein, Murto iloitsee.
Alla on pari hyvää kilpailua. Kauden avauksessa ylittyi 445 ja Ruotsi-ottelussa korkeus 443. Kauden avauskilpailussa Suomen ennätysnainen hyppäsi 10 askeleen vauhdilla ja maaottelussa jo 12 askeleella. Pieni toivo oli siitä, että vauhdinottoon olisi saatu taiottua askelpari lisää Tokion MM-kisoihin, mutta sitten iski tauti.
– Perus flunssa ja jälkitaudit päälle. Jouduin siirtämään tänne tuloa sen takia. Ei ole ideaalitilanne millään muotoa, mutta näillä mennään, Murto sanoo hymyillen.
– Hyppään maanantaina siis 12 askelella, Murto paljastaa.
Seipään karsinnassa hypätään korkeuksista 445 ja 460.
– Se 445 on tehtävissä, mutta 460 vaatii tuolla vauhdilla isoa onnistumista, Murto pohtii.
– Olen hypännyt 12 askeleella 471, mutta silloin olin ollut pitkän pätkän terveenä ja harjoitellut hyvin.
Murto tiedostaa, että lähtökohdat omaan kilpailuun ovat haastavat, mutta hän on silti varovaisen toiveikas. Epävarmuustekijöitä kuitenkin on hieman liikaa.
– Lajitekeminen ja lajisuoritusten määrä tekee sen mysteerin. Vaikka fyysinen kunto ja pystyminen olisi mikä, olen tehnyt vain kuusi hyppyharjoitusta tänä kesänä. Se on vaan tosi vähän. Se tekee hyppäämisestä haastavaa ja aiheuttaa kysymysmerkkejä.
Millainen luotto sulla on omiin kykyihin?
– Yritän suhtautua siihen niin, että olen avoin sille, mitä tulee. Luotan siihen, että pystyn tekemään parhaani, kun se (kisa)tilanne tulee. Se voi olla, että mun paras ei vaan ehkä ole se, mihin on aikaisemmin tottunut. Tosi erilainen tilanne tällaisista lähtökohdista lähteä kilpailemaan, Murto sanoo.