WHO varoittaa: Nisäkkäiden lintuinfluenssaepidemiat voivat edesauttaa viruksen leviämistä ihmisissä

Naurulokkeja, kalatiiroja ja haahkoja on kuollut Suomessa lintuinfluenssaan – tarttuuko tauti ihmiseen? 5:07
Naurulokkeja, kalatiiroja ja haahkoja on kuollut Suomessa lintuinfluenssaan – tarttuuko tauti ihmiseen? (7.7.2023)

Lintuinfluenssaepidemioiden lisääntyminen nisäkkäiden keskuudessa saattaa edesauttaa viruksen leviämistä myös ihmisten keskuudessa, varoittaa Maailman terveysjärjestö WHO.

Eurooppaa on koetellut vuoden 2021 lopusta lähtien historiansa pahin lintuinfluenssaepidemia, ja vakavia epidemioita on esiintynyt myös Pohjois- ja Etelä-Amerikassa.

Epidemioiden myötä maailmalla on tapettu kymmeniä miljoonia lintuja. Monet eläimistä olivat saaneet viruksen H5N1-kannan, joka ilmaantui ensimmäisen kerran vuonna 1996.

Viime aikoina on nähty kuitenkin myös huolestuttava piikki nisäkkäiden infektioissa.

WHO painottaa nisäkkäiden olevan biologisesti lähempänä ihmistä kuin lintuja, mikä herättää huolta siitä, että virus saattaa sopeutua tartuttamaan ihmisiä helpommin. Lisäksi jotkut nisäkkäät voivat toimia eräänlaisina sekoitusastioina influenssaviruksille, mikä voi johtaa uusien aiempaa haitallisten virusten syntymiseen.

Tautia on raportoitu esiintyneen 26 lajissa. Espanjassa tautia havaittiin tarhattujen minkkien ja Chilessä hylkeiden keskuudessa. H5N1-kantaa havaittiin hiljattain kissoissa Puolassa.

"Valppautta tarvitaan"

WHO yhdessä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ja Maailman eläintautijärjestön (WOAH) kanssa kehotti maita tekemään yhteistyötä eläinten pelastamiseksi ja ihmisten suojelemiseksi.

WOAH:n tiedejohtaja Gregorio Torresin mukaan huolta on herättänyt muun muassa se, kuinka lintuinfluenssa on levinnyt uusille maantieteellisille alueille ja aiheuttanut epätavallisia luonnonvaraisten lintujen kuolemia. Lisäksi hän kuvailee nisäkästapausten määrän kasvua hälyttäväksi.

Ihmisten lintuinfluenssatapaukset ovat yleensä seurausta suorasta tai epäsuorasta altistumisesta tartunnan saaneelle elävälle tai kuolleelle siipikarjalle tai epäpuhtaalle ympäristölle.

– Virus ei näytä pystyvän tarttumaan helposti ihmisestä toiseen, mutta valppautta tarvitaan, jotta voidaan tunnistaa mikä tahansa viruksen kehitys, joka voi muuttaa tilanteen, sanoi WHO:n pandemiavalmiuspäällikkö Sylvie Briand.

Infektiot ihmisissä voivat aiheuttaa vakavia sairauksia, joilla on korkea kuolleisuus.

 

Lue myös:

    Uusimmat