Uusi lintuinfluenssaepidemia on tappanut jopa 86 miljoonaa lintua ja lukuisia muita eläimiä – "Silloin alkaa vain toivoa, että kuolema korjaisi jo linnut pois"

1:49
Katso myös MTV:n uutisjuttu talvelta 2021: Lintuinfluenssaa löytyi Janakkalasta, läheinen tila tappanut jo pari tuhatta fasaania – omistaja maansa myyneenä MTV:n haastattelussa

Maailmalla jyllää uusi lintuinfluenssaepidemia. Viime vuonna alkanut taudin leviäminen on johtanut jopa 86 miljoonan linnun kuolemaan Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Lintuinfluenssaa aiheuttava H5N1 -virus on aiheuttanut uuden lintuinfluenssaepidemian, kirjoittaa Financial Times. Voit lukea jutun tästä linkistä; juttu on maksumuurin takana

Viime vuoden keväänä alkanut epidemia on tappanut jo yli 86 miljoonaa eläintä, eikä loppua ole näkyvissä.

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto arvioi, että nykyinen epidemia on laajin, mikä mantereella on koskaan nähty. 

Sairaus on iskenyt sekä siipikarjaan että luonnonvaraisiin lintuihin

Uusi virusvariantti on ollut Financial Timesin mukaan erittäin vaarallinen, sillä se on levinnyt jo satoihin lajeihin ja vaikuttaa tappavan vuoden ympäri.

Aiemmat variantit ovat rajoittuneet vain muutamiin lintulajeihin. Ne ovat myös hiipuneet pois viimeistään talven loppuun mennessä.

Tuore epidemia voi johtaa luonnonsuojelijoiden mukaan jopa lintulajien paikallisiin sukupuuttoihin.

Virus on ehkä lähtöisin siipikarjateollisuudesta

H5N1-virus löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 1996. Se oli ensimmäinen lintuinfluenssavirus, joka on tarttunut eläimestä ihmiseen.

Sairaus sai näkyvyyttä varsinkin 2000-luvun puolivälissä, kun viruksen toinen variantti levisi ja tappoi satoja ihmisiä eri puolilla maailmaa.

Tuore epidemia saattaa olla lähtöisin siipikarjateollisuudesta, arvioi Financial Times. Tätä on kuitenkin lehden mukaan vaikea todistaa, koska tartuntaketjuja on erittäin hankala jäljittää.

Oireina esimerkiksi kouristelut ja kohtaukset

Lintuinfluenssavirus aiheuttaa lukuisia oireita sairastuneille linnuille.

Ensin ilmestyy uupumusta, hämmennystä ja fyysistä voimattomuutta. Sairastuneet linnut eivät pysty välttämättä nostamaan päätään tai siipiään kunnolla. Vesilinnut saattavat uida pelkkää ympyrää.Loppuvaiheessa sairautta eläin kärsii kouristuksista ja kohtauksista, kunnes se kuolee.

Sairastunut lintu kuolee yleensä noin 24–72 tunnissa tartunnan saamisesta, arvioi Maggie Sheddan Skotlannin merilintukeskuksesta Financial Timesille.

– Sairastuneiden lintujen kouristuksia ja kohtauksia on kamalaa katsoa, Sheddan sanoo.

– Ja ne kohtauksen kestävät niin pitkään… silloin alkaa vaan toivoa, että kuolema korjaisi jo linnut pois.

”En ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa”

Jo yli vuoden kestäneellä epidemialla on ollut tuhoisia seurauksia linnuille eri puolilla maailmaa. Financial Times arvioi, että jopa 86 miljoonaa lintua on kuollut uuden variantin takia.

Merkittävä osa kuolemista on johtunut siipikarjan joukkoteurastuksista tiloilla, joissa on havaittu virus. Kaikki linnut eivät ole siis kuolleet itse lintuinfluenssaan.

Taudista on ollut silti merkittävää haittaa myös luonnonvaraisille linnuille. Sadat tuhannet linnut ovat joko sairastuneet tai altistuneet taudille. Varsinkin tiheissä siirtokunnissa asuvat merilinnut ovat vaarassa, sillä tauti leviää erityisen helposti tällaisessa ympäristössä.

Israelissa 8 000 kurkea kuollut virusvarianttiin

Esimerkiksi Israelissa on kuollut kahdeksantuhatta kurkea virusvarianttiin. Kyseessä on ”historian pahin isku maan villieläimiä kohtaan” maan ympäristöministerin mukaan, kertoo Financial Times.

Kreikassa virukseen on kuollut yli puolet maailman suurimmasta kiharapelikaaniyhteiskunnasta.

Yksi pahinten epidemiasta kärsineistä maista on Financial Timesin mukaan Skotlanti. Siellä virus on tuhonnut yli puolet kihujen siirtokunnista Orkeyn ja St. Kildan saariryhmissä. Lähes kaksi kolmasosaa maailman kihuista asuu Skotlannissa.

Kuolemat Skotlannissa eivät toki rajoitu vain kihuihin. Financial Timesin toimittaja pääsi tutustumaan Suulien pesintäalueelle, jossa virus oli tappanut kaikki linnunpoikaset yhtä lukuun ottamatta.

– Olen työskennellyt luonnonsuojelijana 30 vuoden ajan, enkä ole nähnyt koskaan mitään vastaavaa, Skotlannin merilintukeskuksen johtaja Susan Davies sanoo.

Uusi variantti ei todennäköisesti tartu ihmisiin

Vasta kaksi ihmistä on sairastunut uuden virusvariantin aiheuttamaan lintuinfluenssaan. Tämä on hyvin vähän verrattuna esimerkiksi 2000-luvun puolivälin lintuinfluenssa-aaltoon, joka tappoi lukuisia ihmisiä ympäri maailmaa.

Nykyinen variantti ei tule tarttumaan yhtä todennäköisesti ihmisiin, arvioi luonnonvaraisten muuttolajien yleissopimuksen neuvonantaja Marco Barbieri Financial Timesille.

Tilanne voi kuitenkin muuttua radikaalisti tulevaisuudessa. Maailmanterveysjärjestö WHO on arvioinut, että jopa kolme neljäsosaa kaikista uusista tartuntataudeista 30 viime vuoden aikana on peräisin eläimistä

Virus ei jää ainakaan vain lintujen riesaksi. Yhdysvaltojen kansallisen villieläinten terveyskeskuksen asiantuntija Bryan Richards kertoi Financial Timesille, että tuoreinta virusvarianttia on löydetty jo lukuisista nisäkkäistä.

Tautia on havaittu esimerkiksi haisunäädillä, punailveksillä, opossumilla, pesukarhuilla, minkeillä ja kojooteilla. Mainen osavaltiossa Yhdysvalloissa löydettiin jopa hylkeitä, jotka ovat saaneet viruksen.

Luonnonvaraisia lintuja ei voi rokottaa influenssaa vastaan

Kun virus on tarttunut luonnonvaraisiin lintuihin, ei niitä voi enää suuremmin auttaa.

– Influenssaa esiintyy luonnonvaraisilla linnuilla jatkuvasti, eikä niitä voi rokottaa sitä vastaan, Edinburghin yliopiston virusopin tutkimuksen johtaja Paul Digard sanoo Financial Timesille.

Sen sijaan olisi tärkeää parantaa tilojen bioturvallisuutta, jotta mahdollisia viruksia ei pääse ympäristöön.

Toinen keino parantaa tilannetta olisi rajoittaa ihmisten mahdollisuuksia päätyä tekemisiin niiden lintuyhteiskuntien kanssa, jotka ovat altistuneet viruksille. Valtiot voisivat varautua taudin seuraaviin puhkeamistapauksiin, jos ne seuraisivat luonnonvaraisia lintuja tarkemmin.

Mutta miten lintuja voidaan auttaa nyt? YK:n lintuinfluenssaan keskittyvän työryhmän johtaja Ruth Cromie arvioi, että ainakin merilintupopulaatioilla voi kestää vuosikymmeniä palautua nykyisestä epidemiasta.

Yksi tapa vähentää lintupopulaatioiden pitkän aikavälin menetyksiä on Cromien mukaan vähentää näiden eläinten kohtaamia ympäristöpaineita sekä parantamaa luonnonsuojelua.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja