Wahlroos tietää, ettei rahatalous kiinnosta kaikkia – tämän takia kannattaisi kiinnostaa

Olennaista on Wahlroosin mukaan se, että setelirahan merkitys on vähentynyt.

– Niin kauan kuin käytämme paperirahaa, negatiiviset korot voivat tuhota koko rahajärjestelmän.

Nyt suuret setelit voidaan Wahlroosin mukaan helposti kerätä pois kierrosta teollisuusmaissa.

– Koska sähköisessä ympäristössä käteistä ei voi piilottaa, ihmisten haluttomuudesta sijoittaa voidaan rangaista negatiivisille talletuskoroilla.

Käytännössä tämä avaa keskuspankille uusia keinoja talouden vauhdittamiseen.

– Keskuspankit eivät enää ole nollakoron vankeja, vaan negatiivinen korko tarjoaa välineet mahdollisten likviditeettiloukkujen purkamiseksi, toteaa Wahlroos.

Eli kun matalat korot eivät ole houkutelleet rahaa liikkeelle yritysten investointeihin, negatiivisella korolla sitä voi ainakin yrittää kepittää liikkeelle.

– Ratkaisua ei tarjoa velkaelvytys, vaan se, että keskuspankki alistuu markkinoiden paineeseen ja sallii lyhyiden korkojen muuttua negatiivisiksi.

Viesti Euroopan keskuspankille on selvä.

– EKP:n pitää edelleen laskea jo nyt negatiivista talletuskorkoaan, jotta sen talouteen luoma uusi raha ei virtaa talletuksina takaisin keskuspankkiin.

Leikin laskua maksullisista talletuksista

Wahlroos tietää, että useimpia ihmisiä rahatalous ei kiinnosta ja puhe negatiivisista koroista kuulostaa lähinnä omituiselta. Kannattaisi kiinnostaa, sillä pankkiiri on viritellyt maksuja myös tavallisille talletuksille.

– Jopa rahoitusalan ammattilaisten keskuudessa ajatus (negatiivisista koroista) herättää epäuskoa. Näin tämän itse käytännössä, kun joskus parisen vuotta sitten ehdotin kollegoilleni Nordean hallituksessa, että meidän pitäisi alkaa maksaa negatiivista korkoa tallettajille eli periä tallettajilta maksuja. Useimmat heistä luulivat, että laskin leikkiä. Loput varmaan ajattelivat, että kysymyksessä oli taas uusi, kummallinen ja epäkäytännöllinen teoreettinen johtopäätös, jollaisista minulla on tapana ajoittain innostua.