VR:n erikoiskikkoja talven varalle: Hiekoituslaitteet kuvataan lämpökameralla

– Aiemmin lumi ja jää ovat pakkautuneet kallistusjärjestelmään niin, ettei kallistus ole toiminut kunnolla. Järjestelmä on mennyt tällöin kokonaan pois päältä. Nyt me asennetaan sellainen lisäys, että junat kallistuvat vähemmän kuin aiemmin, kun lumi ja jää pakkautuvat kallistusjärjestelmään, mutta koko kallistusjärjestelmä ei kaadu saman tien, kertoo VR:n teknologiajohtaja Kai Nevalainen.

– Tällöin mutkissa voidaan ajaa lumikelilläkin lujaa.

Vieressä huoltomies osoittelee teliä lämpökameralla.

– Tällä testataan, että hiekoitinjärjestelmän lämmitys toimii, jotta hiekoitinlaite toimii pakkasilla mahdollisimman hyvin, Nevalainen kertoo.

Veturikuski voi lisätä kuumaa hiekkaa kiskoille, jos liukkaissa mäissä pito uhkaa hävitä.

Ari Vanhanen, VR:n kaukoliikennejohtaja, lupaa, ettei talvi tänä vuonna yllätä VR:ää. Vanhanen ei kuitenkaan lupaa kuuta taivaalta.

– Kyllä pahoja päiviä varmasti tulee kaikesta huolimatta. Ne ovat niitä päiviä, jolloin pakkasta on 10–15 astetta, tulee lunta ja tuulee. Niinä päivinä ajetaan poikkeuksellisesti hieman harvennetuin vuorovälein.

Oppia on otettu

VR on ottanut opikseen takavuosien julkisesta sapiskasta. Viime talveksi tehtiin useampia toimenpiteitä, joilla varauduttiin talveen, kuten kehitettiin lähijunien sulatusjärjestelmä ja pidennettiin suosiolla joidenkin kaukojunavuorojen matka-aikoja. Helsingissä otettiin käyttöön vararaiteita, joilla saatiin lähijunaliikenne rullaamaan huonoissa keleissä hieman aiempaa paremmin.

Tänä vuonna VR lupaa trimmata kalustonsa aiempaa talvikelpoisemmaksi. Kaikkiin juniin tehdään talvea varten huoltotarkastus, ja esimerkiksi Pendolinoihin vaihdetaan useita osia ja komponentteja, jotka kestävät paremmin pakkasta ja lunta. Vuoteen 2014 mennessä kaikissa Pendolinoissa on kiinteä alustan sulatusputkisto, joka estää lumen ja jään kertymisen junavaunujen teleihin ja jarruihin.

Harjanvarsista nykytekniikkaan

VR:n talvivarustautuminen on tuottanut tulosta. Esimerkiksi kaukoliikenteen junavuoroista 87,3 % on ollut tänä vuonna aikataulussa, eli saapunut pääteasemalleen viiden minuutin sisällä ilmoitetusta. Vuonna 2011 vastaava luku 79,7 % ja vuonna 2010 vain 75,8 %. Tavoitteena on, että vähintään 90 % junista kulkisi ajallaan.

On toki huomioitava, että viime talven olosuhteet eivät olleet raideliikenteelle yhtä haastavat kuin toissa talven, joten paremmat prosentit koko kalenterivuoden osalta selittyvät osittain myös sillä.

– Jos me katsoisimme kaukoliikenteessä lentoliikenteen tavoin myöhästymiseksi ainoastaan ne junat, jotka ovat enemmän kuin 15 minuuttia aikataulusta myöhässä, niin silloin myöhästymisluvut olisivat vain muutaman prosentin luokkaa, muistuttaa kaukoliikennejohtaja Vanhanen.

Viime vuodesta lähtien VR on käyttänyt talveen varautumiseen 10 miljoonaa euroa. Summasta osa käytetään tekniikkaan, osa harjanvarteen. Kiusallista ovien jumiutumista näet yritetään estää asemien vahvoilla käsipareilla, jotka kulkevat junan ovelta toiselle petkelten ja harjojen kera.

Jääneston laitteisto ei toiminut kaukojunissa