Helsingin poliisin ylikomisario ei usko, että Suomessa nähtäisiin samanlaisia tapahtumia kuin Ruotsissa.
Äärioikeistolaisen tanskalaispoliitikon vierailuaikeista kirvonneet väkivaltaiset mellakat ovat jatkuneet Ruotsissa useiden päivien ajan.
Mellakoissa on loukkaantunut toistakymmentä poliisia.
Mellakat alkoivat torstaina, kun väkijoukkoja kerääntyi vastustamaan tanskalaisen poliitikon Rasmus Paludanin mielenilmausta. Paludanin tapoihin kuuluu polttaa muslimien pyhän kirjan Koraanin kopioita julkisilla paikoilla ja yleensä alueilla, joilla asuu paljon muslimeja.
Sunnuntaina mellakat jatkuivat Norrköpingissä Linköpingissä, vaikka Paludania ei paikalla näkynyt.
Lue lisää: Poliisi ampunut kolmea Ruotsin mellakoissa – poliisin mukaan kyse kimmokkeista
Helsingin poliisin ennalta ehkäisevän toiminnan johtaja Jari Taponen pitää Ruotsin tapahtumia huolestuttavina.
– Ovathan ne huolestuttavia, totta kai. Näissä on kyse paljon syvemmistä asioista kuin mitä uutisista nyt näemme.
Taposen mukaan Ruotsin mellakoinnin taustalla on yhteiskunnallisia jännitteitä eri väestöryhmien välillä.
– Selkeästi on kyse siitä, että jännitteet ovat olleet olemassa jo jonkin aikaa. Nyt tällainen provokaatio, joka oli äärioikeiston masinoima, sai aikaan väkivallan aallon. Väkivalta kohdistuu yhteiskuntaan ja näkyy tietynlaisena turhautumisena.
Lue lisää: Roska-astioita roihusi Malmössä pitkin yötä – myös kaupunkiliikenteen bussiin heitettiin palava esine
Taposen mukaan hän viittaa jännitteillä siihen, että Ruotsi on yhä vahvasti luokkayhteiskunta, jossa esimerkiksi asuinalueet ovat voimakkaasti eriytyneet. Tuolloin sosiaalinen heikko-osaisuus, kuten työttömyys tai koulutuksen puute kasautuvat tietyille alueille.
– Jos vertaa vaikkapa Helsinkiä ja Tukholmaa, niin Helsingissä asuntopolitiikka perustuu sosiaaliseen sekoittumiseen, eli meillä on samalla alueella omistus- ja vuokra-asumista. Tietyllä tavalla ongelmat eivät pääse kasaantumaan.
Taposen mukaan Ruotsissa maahanmuuttajien osuus väestöstä on Suomea korkeampi, mikä voi aiheuttaa ongelmia yhdistettynä epäonnistuneeseen kotouttamiseen.
Taposen mukaan Ruotsissa tehtiin 1960-luvulla asuntopolitiikkaa, jossa rakennettiin paljon isoja vuokralähiöitä, joissa asuu nykyisin Afrikasta ja Lähi-idästä tulleita siirtolaisia.
– Jossain vaiheessa Ruotsissa julkiset palvelut myös lähtivät pois lähiöistä.
Lue lisää: Äärioikeistolainen asianajaja Rasmus Paludan polttaa Koraaneja ja on tuomittu sananvapausrikoksista
Suomessakin esimerkiksi asuinalueiden eritytyminen on lisääntynyt ja maahanmuuttajien osuus väestöstä on kasvanut.
Taponen ei kuitenkaan usko, että Suomessa nähtäisiin lähiaikoina samanlaisia tapahtumia.
– Paljonhan puhutaan siitä, että olemmeko Ruotsin tiellä. Pitäisi muistaa, että Ruotsi on hyvin erilainen yhteiskunta. En näe kovin helposti, että tällaista voitaisiin Suomessa tällä hetkellä nähdä.
Taponen ei juurikaan tunnista Suomessa kehityskulkuja, jotka viittaisivat siihen, että Suomessa nähtäisiin vastaavanlaisia tapahtumia tulevaisuudessa.
– Kyllä meillä täällä tapahtuva rikollisuus, oli se sitten nuorten kesken tai järjestäytynyttä, se on kuitenkin vielä yhteiskunnan hallittavissa.
Taposen mielestä Suomen tulisi yhä panostaa siihen, että eriarvoisuus yhteiskunnassa ei lisäänny, eikä huono-osaisuus kasaannu tietyille asuinalueille.
– Satsataan niihin asuinalueisiin, joihin näyttää kasautuvan lisää huono-osaisuutta. Pidetään huolta siitä, että ihmiset kouluttautuvat ja pääsevät töihin.