Ruotsissa on viime aikoina tunnustettu, että jengiväkivallan riivaamassa maassa on epäonnistuttu asian hoitamisessa, arvioi MTV Uutisten Skandinavian avustaja Kari Lumikero.
Keskustelu onkin äitynyt viime aikoina, sillä jengiväkivallan tuomat lieveilmiöt ja väkivallanteot ovat lisääntyneet.
– Jengiväkivalta on voimakkaassa keskustelussa Ruotsissa. Viime aikoina on tunnustettu, että asiassa on epäonnistuttu, Lumikero sanoo.
Ongelmia on Lumikeron mukaan aiemmin ikään kuin hyssytelty.
– Ei ole haluttu puhua asioista oikeastaan oikeilla nimillä. Totuus on nimenomaan se, että nämä ovat maahanmuuttajavaltaisia lähiöitä ja monet tekijät ovat maahanmuuttajataustaisia. Tähän liittyy myöskin laajemmin, että monet nuorista ja iäkkäimmistä henkilöistä eivät ole ansiotyössä, Lumikero sanoo.
– Mitä väkivaltaan tulee – totta kai poliiseja halutaan lisää alueille, mutta se voidaan kokea myös provokatiivisena. Ei sinne (lähiöihin) mitään armeijoita voi viedä, vaan täytyy puuttua myös sosiaalityöntekijöiden avulla, että saataisiin jonkinlainen dialogi näiden nuorten ja yhteiskunnan välillä.
Lue myös: Kari Lumikero: Tuliaseiskut alkavat olla arkirutiinia Ruotsissa – yksi tapaus lähes joka päivä
Periaatteellinen keskustelu perusoikeuksista
Länsinaapurissa esimerkiksi mietitään poliisin mahdollisia lisävaltuuksia. MTV:n Uutisaamussa vierailleen viestintätoimisto Milttonin varatoimitusjohtaja Katri Makkosen mukaan poliisin lisävaltuudet liittyisivät esimerkiksi kotietsintöihin tai puheluiden kuunteluun ilman että henkilö on epäilty rikoksesta.
– Ajatellaan että jengiväkivalta nakertaa demokraattista yhteiskuntaa, mutta toisaalta pelätään, että jos annetaan poliisille enemmän valtuuksia, nakertaako se demokraattisia periaatteita, Makkonen kertoo.
Ruotsissa kaikki eivät opi ruotsin kieltä
Jengirikollisuuteen liittyvien ongelmien taustalla on paljon tekijöitä. Ongelmia teettää yhteiskuntaan sopeutuminen, eivätkä kaikki Ruotsissa asuvat välttämättä koskaan opi ruotsin kieltä.