Konkarikirjeenvaihtaja Kari Lumikero: Ruotsissa on nyt tunnustettu, että jengiväkivallan suhteen on epäonnistuttu – "Ongelmia on hyssytelty"

Keskustelu onkin äitynyt viime aikoina, sillä jengiväkivallan tuomat lieveilmiöt ja väkivallanteot ovat lisääntyneet.

– Jengiväkivalta on voimakkaassa keskustelussa Ruotsissa. Viime aikoina on tunnustettu, että asiassa on epäonnistuttu, Lumikero sanoo.

Ongelmia on Lumikeron mukaan aiemmin ikään kuin hyssytelty.

– Ei ole haluttu puhua asioista oikeastaan oikeilla nimillä. Totuus on nimenomaan se, että nämä ovat maahanmuuttajavaltaisia lähiöitä ja monet tekijät ovat maahanmuuttajataustaisia. Tähän liittyy myöskin laajemmin, että monet nuorista ja iäkkäimmistä henkilöistä eivät ole ansiotyössä, Lumikero sanoo.

– Mitä väkivaltaan tulee – totta kai poliiseja halutaan lisää alueille, mutta se voidaan kokea myös provokatiivisena. Ei sinne (lähiöihin) mitään armeijoita voi viedä, vaan täytyy puuttua myös sosiaalityöntekijöiden avulla, että saataisiin jonkinlainen dialogi näiden nuorten ja yhteiskunnan välillä.

Lue myös: Kari Lumikero: Tuliaseiskut alkavat olla arkirutiinia Ruotsissa – yksi tapaus lähes joka päivä

Periaatteellinen keskustelu perusoikeuksista

Länsinaapurissa esimerkiksi mietitään poliisin mahdollisia lisävaltuuksia. MTV:n Uutisaamussa vierailleen viestintätoimisto Milttonin varatoimitusjohtaja Katri Makkosen mukaan poliisin lisävaltuudet liittyisivät esimerkiksi kotietsintöihin tai puheluiden kuunteluun ilman että henkilö on epäilty rikoksesta.

– Ajatellaan että jengiväkivalta nakertaa demokraattista yhteiskuntaa, mutta toisaalta pelätään, että jos annetaan poliisille enemmän valtuuksia, nakertaako se demokraattisia periaatteita, Makkonen kertoo.

Ruotsissa kaikki eivät opi ruotsin kieltä

Jengirikollisuuteen liittyvien ongelmien taustalla on paljon tekijöitä. Ongelmia teettää yhteiskuntaan sopeutuminen, eivätkä kaikki Ruotsissa asuvat välttämättä koskaan opi ruotsin kieltä.

– Lapset syntyvät sellaiseen elinpiiriin, jossa vanhemmat eivät välttämättä osaa ruotsia. Sitten lapset menevät päiväkotiin, jossa muut lapset eivät osaa ruotsia. He menevät kouluun, jossa muut lapset eivät osaa täydellistä ruotsia. He kasvavat aikuisiksi, eikä heillä ole välttämättä ruotsin kielentaitoa, Makkonen sanoo.

Pitkän aikavälin ratkaisuna ovat sosiaaliset toimet.

– Ehdottomasti ihmisten ohjaaminen ruotsalaisen yhteiskunnan normaalitoimintoihin on avainsana. Tähän ei ole nopeita ratkaisuja, ja toki koulutus on avainasemassa. Kaiken kaikkiakaan normaalin yhteiskuntaan ohjaaminen saattaa kestää 10–15 vuotta, ja nyt kaikkein akuuteinta olisi saada väkivallanteot loppumaan, Lumikero sanoo.

Miten Suomelle käy?

Suomessa on viime aikoina ryhdytty keskustelemaan toimista, joilla Ruotsin tieltä voitaisiin välttyä. Yhtenä erona maiden välillä on yksinkertaisesti maahanmuuttajien määrä.

Makkonen ottaa esimerkiksi vuoden 2015 pakolaiskriisin, jolloin Eurooppaan oli valtava määrä tulijoita. Suomen ja Ruotsin vastaanottamissa turvapaikanhakijamäärissä on selkeä ero.

– Ruotsiin on tullut valtaisa määrä maahanmuuttajia ihan viime vuosina, Makkonen sanoo.

– Kyllä siinä on ihan valtava urakka, että saataisiin integroitua nämä ihmiset (Ruotsissa). Eli meillä on vielä hyvät mahdollisuudet, koska Suomessa on kuitenkin vielä vähän maahanmuuttajia verrattuna Ruotsiin, Makkonen miettii.