Viina vei nämä suomalaiset viihdelegendat – Muistatko traagiset elämäntarinat?
Alkoholi on joko syy tai seuraus elämän lähtiessä syöksykierteeseenColourbox.com
Julkaistu 04.10.2012 12:30(Päivitetty 04.10.2012 14:06)
Alkoholin ja viihdealan suhde oli 1960- ja -70-lukujen Suomessa hyvin erilainen kuin tänään: viina vei monia viihdetaiteilijoita.
Markku Veijalainen kertoo aikojen onneksi muuttuneen.Veijalaisen mukaan menneinä vuosikymmeninä humalaista kollegaa autettiin ja ongelmia salailtiin, ja tämä saattoi sairastuttaa koko työyhteisöä. Hän toteaa, että nykyisin viihdeteollisuudessa vallitsee täysin erilainen työkulttuuri.
Veijalainen muistaa hyvin, miten alkoholi koitui monen suomalaisen viihdetähden turmioksi.
Olavi Virta
Olavi Virta vuonna 1967Lehtikuva/ Reijo Koskinen
Olavi Virran ura kesti useita vuosikymmeniä 1930-luvulta 70-luvulle asti. Taiteilijan elämään kuului liiallista alkoholin käyttöä. 1950-luvun lopussa lehdet julkaisivat suositusta artistista skandaalin: tähti oli esiintynyt Ilomantsissa päihtyneenä. Tämä aloitti syöksykierteen, joka oli tuhota laulajan uran. Lehdet kirjoittivat ”laulavasta lihapullasta”, Virran yritys meni nurin ja perhe hajosi.
1960- ja 70-luvuilla Virta pystyi jatkamaan uraansa, mutta jo 60-luvun alussa hän sai ensimmäiset sairauskohtaukset. Näiden yhteydessä laulajalla todettiin diabetes ja maksakirroosi. Samoihin aikoihin tuli myös tuli syyte rattijuopumuksesta.
Virta oli maamme ensimmäinen taiteilijaeläkkeen saanut viihdetaiteilija. Tätä etua hän ei kuitenkaan kauaa ehtinyt nauttia, kun alkoholi ja sairaudet veivät artistin ennen aikaiseen hautaan.
Rauli ”Badding” Somerjoki
Rauli Somerjoen sooloura lähti varsinaisesti käyntiin 1970-luvulla. Keikkatahti kuitenkin osoittautui jo vuosikymmenen puolessa välissä rankaksi esiintymispelkoa potevalle artistille. Ramppikuumetta hän lääkitsi alkoholin voimin, joka aiheutti uralla ongelmia ja yhtyeiden hajoamisia.
Somerjoki kärsi ramppikuumeesta jo vuonna 1973Lehtikuva/ Jorma Pouta
Seuraavan vuosikymmenen alussa Somerjoki aloitti yhteistyön Agents–yhtyeen kanssa. Mitä suositummaksi yhtye nousi, sitä enemmän Somerjoen alkoholiongelmat kasvoivat, vaikka välillä hänellä oli ollut jo parempiakin kausia. Yhteistyö yhtyeen kanssa päättyi vuonna 1985, jonka jälkeen Somerjoki vetäytyi pois lavoilta.
Tammikuussa 1987 laulaja menehtyi muun muassa alkoholimyrkytyksen seurauksena alle 40-vuotiaana.
Irwin Goodman
Suomalaiset muistavat Irwin Goodmanin protestilaulajana ja koko kansan renttuna. Hän esiintyi 25 vuoden ajan ja useasti päihtyneenä. 1970-luvulla Irwin sai uransa huimaan nousuun Syksyn Sävel – laulukilpailuvoittojen tahdittamana, mutta saman vuosikymmenen puolessa välissä hän myös linnoittautui lähes pariksi vuodeksi kotiinsa viinapullon kanssa. Tämä ryyppyputki sai päätöksen katkaisuhoidossa.
1980-luvun loppu puolella Irwin saavutti suuren suosion kappaleella Rentun Ruusu. Samoihin aikoihin Goodman vietti muutamia jaksoja sairaalahoidossa muun muassa ruokatorven tukkeuman takia.
Irwin Goodman oluella 1988Lehtikuva/ Jaakko Avikainen
Vuonna 1991 Goodman oli palaamassa keikkamatkaltaan Viipurista Haminaan. Tuolloin Goodman tunsi olonsa todella sairaaksi. Valtion rajalla heidän seurueensa joutui tehotarkastukseen, joka viivästytti laulajan sairaalaan pääsyä. Hän ei hyötynyt Haminan sairaalassa saadusta hoidosta, vaan menehtyi 14. tammikuuta 1991 sydäninfarktiin. Tuolloin hänen veressään ei ollut alkoholia.
Cisse Häkkinen
1970-luvun alussa Remu Aaltonen perusti Hurriganes-yhtyeen, johon hän kiinnitti Cisse Häkkisen basistiksi. Yhtye menestyi, ja se muodostui Häkkiselle elämän päätarkoitukseksi. Menestystä riitti myös perhe-elämässä: Häkkinen avioitui ja sai pojan.
1980-luku ei kohdellut Hurriganesia edellisen vuosikymmenen kaltaisesti, mutta levyjä kuitenkin myytiin. Matto repäistiin yhtyeen jalkojen alta 1985, jolloin tietoon tulivat Hurriganes Company Ky:n valtavat verovelat. Koska Häkkinen oli yksin vastuussa yhtiöstä, velat lankesivat suoraan hänelle. Tämä yhdistettynä avioliiton hajoamiseen ajoivat Häkkisen rankkaan alkoholin käyttöön. Aaltonen ei katsonut tätä kauaa, ja Häkkinen sai lähteä Hurriganesista.
Sooloura ja Hurriganesin comeback eivät menestyneet halutulla tavalla. Vuonna 1990 Häkkinen vietti seitsemän viikkoa sairaalassa, ja sairaalajakso päättyi basistin kuolemaan vain 39 vuoden iässä. Häkkisen kuolinsyynä oli maksakirroosi.
Cisse Häkkinen valitsi bassonsa ulkonäön perusteella. Kuva vuodelta 1984.Lehtikuva/ Peter Jansson
