Janne Tulkki: En haluaisi olla rokkari

Janne Tulkki teki pitkään töitä menestyksen eteen, mutta lopulta suursuosio tuli yhdessä yössä. Nykyään hän osaa jo jarrutella.

Janne Tulkki esiintyi ensimmäisen kerran 10-vuotiaana maamiesseuran talolla Puuppolassa.

– Olen pienestä pitäen tykännyt mahdottoman paljon laulamisesta ja soittamisesta. Jossain vaiheessa elättelin toiveita ihan normaalista ammatista ja koulun käymisestä, mutta musiikki vei voiton aika helposti, Janne sanoo.

16-vuotiaana Janne perusti oman bändin.

– Instrumenttini oli koskettimet. Nykyään soitan myös puhaltimia ja kitaraa. Rumpujen soittoa rakastan yli kaiken, se on minulle kuin terapiaa, Janne sanoo.

Soittajasta solisti

Jannen bändi ei syöksynyt heti menestykseen.

– Kävimme soittamassa kaikenlaisissa kissanristiäisissä. Yritin hirveästi saada meitä levy-yhtiön listoille, mutta se osoittautui hankalaksi.

Niinpä Janne ajautui solistiksi.

– Tulin siihen tulokseen, että saan sopimuksen ja töitä bändille helpommin, kun menen laulukilpailuun.

Menestys tuntui oudolta

Janne sai ensimmäisen levytyssopimuksensa vuonna 1998, jolloin hän voitti hopeaa Syksyn Sävelessä.

– Menestys tuli lopulta yhdessä yössä humahtamalla. Debyyttialbumini ilmestyi seuraavana vuonna.

Yhtäkkinen suosio tuntui oudolta.

– Olin lähtöisin pienistä ympyröistä ja koettanut päästä oikeisiin alan töihin jo muutaman vuoden. Oli vaikea ymmärtää, miten yhtäkkiä muka osasinkin laulaa – mietin, olinko muuttunut jotenkin. Vaati myös totuttelemista, että ihmiset tunnistivat minut.

Töitä alettiin takoa heti "järjettömästi".

– Heitimme jopa 28 keikkaa kuukaudessa. Olisi ehkä pitänyt osata hieman jarrutella, sillä kyllähän siinä nuori mies väsyi ja meni aivan sekaisin. Nykyään osaan ajatella eri tavalla itseäni ja muutakin elämää kuin laulamista, Janne sanoo.

Unelmana tasainen työ

Jannella ei ole erityisiä haaveita uransa varalle.

– Totta kai olisi mahdottoman hienoa levyttää uusi Tulvii Pohjanmaa – ja kyllähän sitä yritetään kaiken aikaa, Janne sanoo.

Hän osaa kuitenkin suhteuttaa asioita eri tavalla kuin aikaisemmin.

– Jos saan tehdä laulajan työtä ja onnistun siinä työporukkani kanssa niin, että keikoille tulevat ihmiset tosissaan viihtyvät ja irtautuvat arjesta, niin olen tyytyväinen.

– Pitkä, kestävä ja tasainen työ sekä tyytyväinen yleisö palkitsevat kaikkein parhaiten.

"En haluaisi olla rokkari"

Jannella ei liioin ole halua irrottautua nykyisestä tyylilajista.

– En haluaisi olla rokkari tai mitään muuta kuin oikeasti olen.

– Vaikka pääsääntöisesti tanssitamme ihmisiä ravintoloissa tai lavoilla, niin saamme kyllä esittää muunkinlaista musiikkia. Vaihtelevuutta tulee jo siitä, minkä ikäisiä ihmisiä on liikenteessä. Pyrimme vastaamaan yleisön toiveisiin. Homma on ajautunut hienosti uomiinsa.

Studio55.fi/Piia Simola

Lue myös:

    Uusimmat