Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta pitää ongelmallisena, ettei syyttäjä tuo oikeuteen kirjalliseksi todisteeksi materiaalia, josta Helsingin Sanomille päätyneet salaisiksi leimatut tiedot ovat olleet peräisin. Koska materiaalia ei ole löytynyt myöskään Helsingin Sanomilta, asiakirjat eivät ole lainkaan oikeuden käytettävissä.
– Minun näkemykseni on, että tuomioistuimen pitäisi voida itse todeta, mistä asiakirjasta on kysymys ja mitä se sisältää. Kyllä on aika ongelmallinen tilanne, jos tuomioistuin joutuu ottamaan kantaa asiakirjan sisältöön asiakirjaa näkemättä, Tolvanen sanoo MTV Uutisille.
Syyttäjän todisteeksi asiakirjan salaisuudesta on kirjattu Puolustusvoimien laatima taulukkomuotoinen lausunto. Lisäksi syyttäjä aikoo esittää henkilötodistelua.
– Tuomioistuin joutuu luottamaan Puolustusvoimien tietoon asiakirjasta sitä näkemättä. Puolustusvoimat ei ole edes halukas yksilöimään, mitä asiakirjoja näissä on. Ei se kyllä noin minusta voi mennä, Tolvanen sanoo.
Puolustusvoimien puolelta voidaan Tolvasen mielestä hyvinkin tuoda oikeudenkäyntiin asiantuntijanäkemystä asiakirjan salaisuudesta. Salassa pidettävyydestä päättää kuitenkin yksinomaan tuomioistuin, Tolvanen huomauttaa.
Keskeinen kysymys oikeudenkäynnissä on se, sisälsikö Helsingin Sanomien uutinen aidosti turvallisuussalaisuuksia vai ei. Helsingin Sanomien mukaan kaikki artikkelin tiedot olivat löydettävissä myös julkisista lähteistä.
Lue myös: MTV paikalla viestikoekeskus-jutun oikeudenkäynnissä: Kolmelle Helsingin Sanomien toimittajalle vaaditaan ehdollista vankeutta
Puolustus: Asiakirjat on esitettävä
Helsingin Sanomat julkaisi Jyväskylän Tikkakoskella sijainneeseen Puolustusvoimien Viestikoekeskukseen liittyvän artikkelin joulukuussa 2017. Artikkeliin liittyvä oikeuskäsittely alkoi Helsingin käräjäoikeudessa eilen.
Syyteharkinnan on tehnyt apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe. Syytettä oikeudenkäynnissä ajaa erikoissyyttäjä Anja-Riitta Rinkinen, joka eilen esiintyi oikeudessa poikkeuksellisesti etäyhteyden välityksellä, ilmeisesti sairastumisen vuoksi.
Myös puolustus arvosteli eilen kovasanaisesti sitä, etteivät asiakirjat ole oikeuden käytettävissä.
Kahden syytetyn ja Sanoma Media Finlandia edustava asianajaja Kai Kotirannan mukaan "asiakirjat on esitettävä", jos vastaajia syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Muuten kyse on puolustuksen mukaan siitä, että oikeudessa esitetään vain mielipiteitä siitä, ovatko tietyt tiedot salassa pidettäviä vai ei.
Lue myös: MTV paikalla viestikoekeskus-jutun oikeudenkäynnissä: Kolmelle Helsingin Sanomien toimittajalle vaaditaan ehdollista vankeutta
Joutuuko ylin johto syytteeseen?
Puolustus ilmoitti keskiviikkona tuovansa oikeuteen kaksi uutta todistajaa, vastaava päätoimittaja Kaius Niemen ja päätoimittaja Antero Mukan.
Tolvasen mukaan syyttäjällä on velvollisuus käynnistää lisätutkinta ja nostaa lisää syytteitä, mikäli julkaisupäätökselle ilmenee oikeudenkäynnin aikana lisää todennäköisiä tekijöitä.
– Esitutkintalaki lähtee siitä, että esitutkinta pitää aloittaa, jos on syytä epäillä rikosta. Näin on myös, jos alkuperäinen esitutkinta on perustunut olennaisesti puutteellisin tai virheellisin tietoihin. En ota kantaa, mikä olisi lopputulos. Jos siellä joku henkilö suorastaan nimetään julkaisupäätöksen tekijäksi, on pakko aloittaa esitutkinta.
Hänen mielestään eilen oikeudessa pelattiin "kuurupiiloa", kun puolustus kertoi vastuun julkaisupäätöksen olevan Helsingin Sanomien ylimmällä johdolla. Puolustusasianajaja Kotiranta tai vastaava päätoimittajat eivät kuitenkaan vastanneet toimittajien kysymyksiin siitä, kuka julkaisupäätöksen teki.
– Siihen saadaan varmaan selvyyttä tämän oikeudenkäynnin aikana, Kotiranta totesi keskiviikkona.
Todistajaksi nimetyn pitää puhua oikeudessa totta ja vastata hänelle esitettyihin kysymyksiin. Kysymyksiä saavat esittää puolustuksen, syyttäjän ja asianosaisen lisäksi myös tuomarit. Todistaja saa kieltäytyä vastaamasta ainoastaan silloin, kun vastaamisesta voi seurata hänelle itselleen rikossyyte.