Viennin imu riippuu nyt ilmansuunnasta

Teknologiateollisuuden pääekonomistin Jukka Palokankaan mukaan esimerkiksi teknologiateollisuuden vuotuiset investoinnit ovat kokonaisuudessaan 2 miljardia euroa pienemmät kuin vuonna 2008.

Metsäteollisuudessa saatiin eilen jymyuutinen, kun Metsä Group kertoi aikeistaan rakentaa iso sellutehdas Äänekoskelle. Muun muassa konepaja- ja metalliteollisuutta edustavan Teknologiateollisuuden Palokankaan mukaan Metsä Groupin investointia ei voi nähdä merkkinä koko suomalaisen teollisuuden investointivauhdin viriämisestä.

– Metsä Groupin ilmoitus oli toki yksittäisenä uutisena todella positiivinen ja merkittävä, Palokangas sanoi.

Talouden alakulon keskellä iso osa suurten suomalaisyritysten satsauksista on mennyt viime vuosina ulkomaille, lähelle kasvavia markkinoita.

Riskit kehittyvissä maissa

Suomen talouden on uskottu pääsevän pikkuhiljaa takaisin nousu-uralle elpyvän viennin imussa. Tänään oli yksi kevään vilkkaimmista yritysten tulosjulkistuspäivistä, ja osavuosikatsausten perusteella vientinäkymät ovat nyt poikkeuksellisen vaihtelevia.

Kehittyneissä maissa talouden näkymät ovat aiempaa kirkkaammat, kun taas kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa ja Venäjällä, kasvunäkymiä on jouduttu vetämään alaspäin. Palokankaan mukaan riskit liittyvät nyt erityisesti kehittyviin maihin, sillä niiden pitäisi tuoda, kaikesta huolimatta, myös tänä vuonna valtaosa maailmantalouden kasvusta.

– Tällä hetkellä hyvin paljon vaikuttaa se, miten iso rooli kehittyvillä markkinoilla, kuten Venäjällä ja Kiinalla, on yritykselle, Palokangas sanoi.

Tänään tuloksensa julkistanut konepajakonserni Wärtsilä kertoi, että merenkulkumarkkinoilla kulkee, mutta voimalapuolella tökkii.

– Maailmantalouden epävarmuus ja kehittyvien markkinoiden valuuttakurssiheilahdukset viivästyttävät edelleen asiakkaiden päätöksentekoa, sanoi konsernijohtaja Björn Rosengren.

Wärtsilälle tärkeä markkina on muun muassa Venäjä, jonka talous on joutumassa syveneviin ongelmiin Ukrainan kriisin takia. Rosengrenin mukaan toistaiseksi yhtiö ei ole menettänyt tilauksia tilanteen takia.

Ukrainan kriisin vaikutus vielä arvoitus

Teräsyhtiö Rautaruukki on kärsinyt valuuttakurssien laskusta Euroopan ulkopuolisilla markkinoilla. Lisäksi se on kirjannut Ukrainan kriisin takia 8 miljoonan euron laskennallisen kurssitappion. Toimitusjohtaja Sakari Tamminen sanoo, ettei kriisi tai sen vaikutus Venäjän talouskasvuun ole vielä merkittävästi näkynyt yhtiön päivittäisessä liiketoiminnassa Ukrainassa ja Venäjällä.

– Epävakaa tilanne lisää epävarmuutta koko Euroopan kasvunäkymiin, ja sen lopullisia vaikutuksia on vielä mahdotonta arvioida.

EU-alueella teräksen kysyntä on kasvussa, mutta kotimarkkinoiden tilanne on Tammisen mukaan huolestuttava.

Epävarmassa taloustilanteessa pörssiyhtiöt ovat hakeneet kannattavuutta kuluruuvia kiristämällä. Toimintaansa reippaasti trimmanneen Metson toimitusjohtaja Matti Kähkönen totesi yhtiön osavuosikatsauksessa, että he ovat edelleen pystyneet kustannussäästöillä kompensoimaan liikevaihdon laskua.