Venäläislasten huostaanotot - tapaus 4/8: 11-vuotias turvapaikanhakija huostaan

Äiti ja 11-vuotias lapsi saapuivat Venäjältä Suomeen turvapaikanhakijoina helmikuussa 2007. Sosiaaliviranomaiset alkoivat heti selvittää lapsen psyykkistä ja somaattista terveydentilaa. Syksyllä lapsi otettiin huostaan Oulun seudulla lapsen itsetuhoisuuden ja väkivaltaisuuden takia. Äiti ei huostaanottopäätöksen mukaan kyennyt huolehtimaan väkivaltaisesti itseään ja muita kohtaan käyttäytyvästä lapsesta.

Äidille oli sanottu, että lapsi pääsee kotiin kun hänen vointinsa paranee. Vuoden 2009 kesällä lapsi olikin lomalla äitinsä luona, mutta syksyllä huostaanottoa jatkettiin. Äidin kertoman mukaan tämä aiheutti lapselle stressiä, johon määrättiin voimakkaita lääkkeitä, jotka heikensivät hänen vointiaan.

Millaisia tapauksia venäläislasten huostaanotot ovat?

Juttusarjassa kerrotaan kaikkiaan kahdeksan eri venäläisperheen huostaanottotapausta. Kyse on korkeimpaan hallinto-oikeuteen edenneistä huostaanottoriidoista. KHO:n tietopalvelu etsi tapaukset MTV3:n uutisten pyynnöstä.

Äiti vaati huostassapidon lopettamista oikeusteitse syksyllä 2009.

Keskittymisvaikeuksia

Lausuntojen mukaan lapsella oli koulussa keskittymisvaikeuksia, mutta avustajan avulla koulunkäynti eteni. Lääkärin mukaan syynä levottomuuteen, ärsytysherkkyyteen ja tarkkaavuuden vaikeuksiin oli hänen neurobiologinen häiriö yhdistettynä traumatisoitumiseen. Lapsi reagoi voimakkaasti sekä ulkoisen että sisäisen maailman ärsykkeisiin. Lääkärin mukaan lääkkeiden ottamatta jättäminen on aiheuttanut lapselle voinnin laskua.

Lapsen omaohjaaja piti suurimpana haasteena sosiaalisten taitojen kehittämistä. Lapsella oli vaikeuksia tulkita toisten ihmisten tunnetiloja, sanattomia ja sanallisia viestejä.

Oikeudessa äiti kertoi, että lapsi on tunteikas, säälii toisia lapsia ja ottaa heidän tunteensa henkilökohtaisesti. Hän voi huonosti, kun toiset lapset voivat huonosti. Lasta myös kiusataan etnisen syntyperänsä takia. Kotona olisi parempi olla ja lapsi voisi saada uusia kavereita ja harrastuksia. Lastensuojelun erityisyksikössä kavereina on vain sairaita lapsia. Lapsen pitäisi päästä harjoittelemaan tavallista arkielämää, äiti sanoi.

Äiti oli kertomansa mukaan ehdottanut sosiaalitoimelle kokeilua, jossa lapsi asuisi kotonaan kuukauden ja sosiaalityöntekijä voisi vaikka päivittäin käydä tarkastamassa tilanteen. Sosiaalitoimi ei tullut tässä vastaan.

"Haukutaan ryssäksi"

Lapsi kertoi itse hallinto-oikeudessa, ettei hän halua olla erityisyksikössä. Kaikilla lapsilla on ongelmia, eikä heidän kanssaan voi leikkiä. Yksikössä ei ole kavereita ja häntä kiusataan ja haukutaan ryssäksi. Lapsi kertoi olleensa yksikössä jo kaksi vuotta ja se riittää. Hän haluaisi olla kotona äidin ja isän kanssa.

Lastensuojeluyksikön vastaava lääkäri totesi lapsen joutuneen kotimaassaan useiden traumaattisten tapahtumien keskelle. Näitä tapahtumia ei tarkennettu oikeuden päätöksissä. Lapsen kunto oli parantunut, mutta se ei ollut hyvä verrattuna tavallisen nuoren kuntoon. Lääkärin mukaan aluksi yhteistyö äidin kanssa oli sujunut hyvin, mutta helmikuusta 2009 alkaen äiti oli alkanut tuntea epäilyjä lääkäriä ja muuta henkilökuntaa kohtaan. Lääkärin käsityksen mukaan avohoito ei voinut tulla kysymykseen.

Hallinto-oikeus katsoi äidin ja lapsen välillä vallitsevan vahvan ja lämpimän tunnesiteen, mutta kotiin lasta ei voinut päästää.

KHO:ssa äiti vaati edelleen lapsen palauttamista kotiin ja huomautti sijoituksen erityisyksikköön olleen lääketieteellisesti tuloksetonta. Lapsi kertoi isompien poikien kohdelleen häntä kahdesti väkivaltaisesti ja haluavansa päästä kotiin.

Kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluiden perhepalvelupäällikkö ei katsonut kotihoitoa mahdolliseksi. Edellytykset huostassapidolle olivat edelleen olemassa.

KHO ei purkanut huostassapitoa syyskuussa 2011 antamassaan päätöksessä.

Lue tapaukset:

Lue myös Jarkko Sipilän Elinkautinen-blogi: Nyt tiedetään edes jotain

Lue myös:

    Uusimmat