Mainos

Venäläinen kaasujätti Gazprom hamuaa lisävaluuttaa lännestä

Venäjän kaasujätti Gazprom painiskelee laskurästien kanssa samaan aikaan kun maan hallitus pohtii maakaasumonopolin purkamisvaateita. Venäläislähteiden mukaan Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on esittänyt kaasumonopolin pilkkomista ehtona lisälainoitukselle, joka olisi tarpeen tuoreimman rahoituskriisin kourissa kärvistelevälle Venäjälle.

Tulopuolta parantaakseen Gazprom hamuaa entistä tukevampaa jalansijaa läntisen Euroopan maakaasumarkkinoilla. Se rakennuttaa parhaillaan kaasuputkea Puolan ja Valko-Venäjän kautta Saksaan ja etelässä Kaspianmeren poikki Turkkiin.

Vireillä on myös suunnitelma pohjoisen putkireitin rakentamisesta mahdollisesti jo vuoteen 2005 mennessä. Kaasuputken reittivaihtoehtoja selvittää Gazpromin ja Nesteen puoliksi omistama yhtiö North Transgas. Putki kulkisi joko Suomen tai Itämeren kautta Saksaan. Jos Ruotsi kiinnostuu itämaakaasusta, voisi putki kurvata länsinaapurin kautta.

Gazpromin hulppeassa, yli sata metriä korkeassa pääkonttorissa Moskovassa huolenaiheista päällimmäiseksi nousevat maksurästit. Emme saa maksua joka toisesta myymästämme kaasukuutiosta, kertoo tekninen johtaja Vladimir Podmarkov.

Laiskoja maksajia löytyy ennen muuta kotimaisten asiakkaiden joukosta. Viime vuoden lopussa koko vuoden kotimaisesta laskutuksesta oli saatu perittyä vain kymmenesosa. Myös IVY-naapurit Ukraina ja Valko-Venäjä ovat laiminlyöneet kaasutoimitusten maksuja. Gazprom uhkasi hiljattain vääntää kaasuhanaa pienemmälle, jos Valko-Venäjä ei suoriudu rästeistään. Myös Ukrainaa on kovisteltu.

Verotus kismittää

Gazpromissa ollaan myös tyytymättömiä Venäjän korkeaan energiaveroon, joka koskee yhtä hyvin kaasua kuin sähköä ja öljyä. Gazpromin varapääjohtaja Pjotr Rodionov on vaatinut verotuksen alentamista. Hänen mielestään se on elinehto maan talouden elpymiselle, koska kallis energianhinta heikentää venäläistuotteiden kilpailukykyä sekä kotimarkkinoilla että viennissä. Energian hinta vaikuttaa kaikkeen tuotantoon, se on mukana myös ruuan hinnassa ja tässä muovimukissakin, Rodionov laukoi Pietarin talousfoorumissa mukia kädessään heilutellen.

Rodionovin mielestä kuvaava esimerkki Venäjän energiaverotuksen raskaudesta on se, että suomalaisen Nesteen Venäjältä rahtaama ja Porvoossa bensiiniksi jalostama öljy on kilpailukykyistä esimerkiksi öljykaupunki Nizhni-Novgorodin markkinoilla. Suomalaisten etulyöntiasema selittyy hänen mukaansa ennen muuta Venäjän verotuksen takia korkealla sähkön hinnalla. Nesteen jalostamolle sähkö maksaa kolme senttiä kilowattitunnilta, kun Nizhni-Novgorodissa sähkön hinta on 70 senttiä kilowattitunnilta. Missään muualla maailmassa sähkön suurkuluttajat eivät joudu maksamaan näin korkeita veroja, hän vertasi.

Valtion kassan rahoittaja

Gazprom on monella tapaa megaluokan yritys. Se hallitsee kolmasosaa maailman maakaasuvaroista ja sen palveluksessa on noin 350 000 työntekijää senkin jälkeen, kun noin 50 000 gazpromilaista sai viime vuonna lähtöpassit. Tänä vuonna irtisanomiset jatkuvat jotakuinkin saman suuruisina.

Gazpromin kaasu virtaa 150 000 kilometriä pitkässä putkiverkossa, joka peräjälkeen pantuna ulottuisi maan ja kuun puoliväliin. Kokonaisten maakaasukaupunkien tulevaisuus on yrityksen käsissä. Esimerkiksi Länsi-Siperiassa sijaitseva 100 000 asukkaan Novyi Urengoi, jonka lähistöltä Suomeen tulevaa maakaasu on peräisin, on kaasujätistä riippuvainen.

Myös Venäjän valtion kassa on riippuvainen Gazpromin menestyksestä, sillä se rahoittaa noin neljänneksen valtion budjetista. Silti Gazpromilla on valtaisat verorästit, joilla se on käynyt vaihtokauppaa hallituksen kanssa: Gazpromin pelimerkkeinä kaupanhieronnassa ovat olleet valtion omistamista yrityksistä ja kansainvälisistä kaasuntoimitussopimuksista koituneet maksurästit. Neuvotteluissa ei ole kuitenkaan päästy täyteen yhteisymmärrykseen. Venäjän veroviranomaiset puuttuivat hijattain kovalla kädellä Gazpromin Orenburgissa ja Jekaterinburgissa sijaitsevien tytäryhtiöiden toimintaan verorästien takia.

Viime vuosina Gazprom on rahoittanut toimintaansa ja investointejaan reippaalla lainanotolla. Rodionovin mukaan rahaa on haettu - paljolti lännestä - yhteensä 11 miljardia dollaria eli lähemmäs 60 miljardia markkaa. Hänen mukaansa tämä tie on pian loppuun kuljettu. Voimme lainata vielä ehkä viitisen miljardia dollaria, hän arvioi.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.