Venäjällä yritetään värvätä mielenosoittajia ja teollisuuden työntekijöitä

Ihmisoikeusjärjestöille tulvii avunpyyntöjä liikekannallepanon uhkaamilta. Myös Venäjällä olevia keskiaasialaisia houkutellaan asevoimien riveihin.

Venäjällä tiedot "osittaisen" liikekannallepanon toteutuksesta muodostavat hyvin sekavan kuvan, ilmenee muun muassa Moscow Timesin kokoamista tiedoista. Palveluksenastumismääräyksiä on jaettu useassa tapauksessa muun muassa poliisiasemilla henkilöille, joita on pidätetty sodanvastaisissa mielenosoituksissa.

Rekrytointia varten on tavoiteltu useassa tapauksessa myös miehiä, joilla ei ole minkäänlaista sotilaskoulutusta tai -kokemusta. Monet ovat lähteneet pakosalle, sillä Venäjän lain mukaan määräys astua palvelukseen on annettava henkilökohtaisesti ja vastaanottajan on se kuitattava.

Venäläiset ihmisoikeusjärjestöt kertovat hukkuvansa avunpyyntöjen tulvaan asepalvelusikäisiltä miehiltä ja heidän perheenjäseniltään.

Vaaravyöhykkeessä ovat myös suurten, valtio-omisteisten yritysten työntekijät. Barents Observerin tietojen mukaan Venäjän energiaministeriö on määrännyt kaikki öljy- ja mineraaliyhtiöiden miestyöntekijät ilmoittautumaan väräystoimistoihin seuraavien kahden viikon aikana. Tätä varten työntekijät saavat ministeriön mukaan ylimääräisen vapaapäivän.

Kansalaisuus tai sen menettäminen porkkanana

Venäjällä on otettu tarkkailuun myös suuri keskiaasialaisten vierastyöläisten määrä. Venäjän presidentin ihmisoikeusneuvoston johtaja Kirill Kabanovin mukaan valmisteilla on ehdotus, jonka mukaan vuoden asepalvelus tulisi pakolliseksi alle 10 vuotta sitten Venäjän kansalaisuuden saaneille keskiaasialaisille. Jos palvelukseen ei astu, menettää kansalaisuuden.

Heillä, joilla kansalaisuutta ei vielä ole, Venäjän asevoimiin liittyminen helpottaisi prosessin etenemistä. Tilanne on asettanut vierastyöläiset vaikeaan välikäteen, sillä esimerkiksi Uzbekistanin, Tadzhikistanin ja Kirgisian lähetystöt ovat varoittaneet kansalaisiaan sekaantumasta Venäjän käymään sotaa.

2:11
Mielenosoituksissa on pidätetty yli 1 300 ihmistä, kertoo kansalaisjärjestö OVD-Info.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja