Venäjä voidaan sulkea ulos jopa jääkiekon MM-kisoista, joskaan todennäköistä se ei ole. Kokenut urheiluoikeuden asiantuntija Olli Rauste avaa MTV Urheilulle maailman antidopingtoimisto Wadan Venäjä-päätöstä, jossa hän näkee myös merkittävän ongelman.
Wada päätti maanantaina dopingsotkujen myötä sulkea Venäjän olympialaisista ja MM-kisoista neljän vuoden ajaksi. Kansainvälinen olympiakomitea KOK on tosin linjannut, että venäläisurheilijat voisivat edelleen osallistua arvokisoihin niin sanotun neutraalin lipun alla.
Venäjä ei saa Wadan päätöksen mukaan isännöidä kisoja. Venäjään kohdistunut neljän vuoden panna koskee lajiliittoja, jotka ovat sitoutuneet kansainvälisen antidopingkomitean toimintaan.
Venäjällä on oikeus valittaa asiasta 21 päivän kuluessa urheilun kansainväliseen vetoomustuomioistuimeen CASiin. Jos Venäjä ei valittaisi ja hyväksyisi päätöksen suorilta, siitä tulisi heti lopullinen.
– Säännöt sanovat, että jos tämä päätös pysyy voimassa ja kestää mahdollisen valituksen CASissa, kaikkien lajiliittojen pitäisi omissa lajeissaan tunnustaa se päätös. Siihen tarvitaan jokaiselta lajiliitolta erillinen päätös, ja niiden pitää noudattaa omia sääntöjään. Tämä jää siis riippumaan kunkin kansainvälisen lajiliiton päätöksestä ja olympialaisten osalta KOK:n omasta päätöksestä, Rauste setvii.
Lajiliittojen säännöt ovat erilaisia. Rauste ei pitäisikään yllättävänä, jos jotkin lajiliitot toteaisivat, etteivät heidän sääntönsä salli Venäjän pannaa. Näin Venäjä voitaisiin nähdä joidenkin lajien MM-kisoissa maana mukana.
– Tämä on mahdollista, koska Wada ei järjestä mitään urheilukilpailuja itse. Kilpailujen järjestäjien, kansainvälisten lajiliittojen omissa lajeissaan, pitää tehdä päätökset itse. Kun näiden lajiliittojen päätökset eivät ole identtisiä keskenään, voi olla, että tulee erilaisia päätöksiä, koska jokaisen lajiliiton pitää noudattaa oman lajin kohdalla omia sääntöjään.
"Voi olla aika vaikea rasti"
Venäjä voitaisiin sulkea jääkiekonkin MM-kisoista, vaikka harva pitää tätä todennäköisenä.
– Onhan se mahdollista samalla tavalla. Mutta niin kuin sanoin, se riippuu kunkin lajiliiton omista päätöksistä. Veikkaan, että jääkiekossa se voi olla aika vaikea rasti tehdä sellaista päätöstä, että koko Venäjän jääkiekkomaajoukkue suljettaisiin sen takia, että jotkut laboratoriojohtajat ovat Venäjällä manipuloineet dataa.
– Ne asiat ovat aika kaukana toisistaan ja luulen, että kansainvälinen jääkiekkoliitto ei ihan mielellään lähde Venäjää sellaisilla perusteilla sulkemaan.
Venäjä voi kuitenkin riitauttaa myös lajiliittojen päätökset, jos ne sulkevat maan ulos MM-kisoista.
– Sanotaan, että kansainvälinen jääkiekkoliitto kesällä päättäisi jotain ja siitä valitettaisiin CASiin, niin vuosi tästä eteenpäin jossain vuodenvaihteen tienoilla siihen asiaan olisi saatu päätös, Rauste kertoo esimerkiksi.
Venäjän dopingpannan ympärillä on vielä paljon kysymyksiä.
1) Käytäntö, 2) oikeudellisuus
Venäjä on isännöimässä esimerkiksi uinnin lyhyen radan MM-kisoja Kazanissa vuonna 2022. Jos Venäjän panna pysyy CASin käsittelyn jälkeenkin voimassa, kisojen isännöimisen tilanne jää kansainvälisen uimaliiton arvioitavaksi.
– Järjestämisoikeuksista on sekä Wadan päätöksessä että säännöissä todettu, että järjestämisoikeudet on peruttava, jos se on mahdollista 1) käytännössä, 2) oikeudellisesti.
Käytännössä vuoden 2022 kisojen vieminen Venäjältä voi olla vielä mahdollista. Rauste toteaa, että tuskin monikaan on varannut kyseisiin kisoihin vielä matkoja.
Oikeudellisessa tarkistelussa jouduttaisiin katsomaan järjestämissopimusta kansainvälisen uimaliiton ja Venäjän uimaliiton välillä. Tarkasteluun tulisi se, missä tilanteissa järjestämissopimus voidaan purkaa.
– Tapauskohtaisesti on katsottava. Jos kävisi niin, että sopimus ei sallisi purkamista ja kansainvälinen uimaliitto kuitenkin peruuttaisi ne kisat, Venäjän uimaliitto voisi vaatia oikeudessa kansainväliseltä uimaliitolta joko niiden kisojen palauttamista tai vaihtoehtoisesti vahingonkorvausta, Rauste ruotii.
Vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta
Laajoihin silmänaloihin edeten Rauste näkee nykyisessä Venäjä-päätöksessä perustavan ongelman: Wada on kääntänyt todistustaakan.
Maailman antidopingkoodi sisältää nimittäin tarkat säännökset siitä, miten ja millä edellytyksellä yksittäistä urheilijaa voidaan rangaista. Kyseisessä koodissa todetaan, että urheilija on lähtökohtaisesti syytön, ja sen, joka syyttää urheilijaa dopingrikkomuksesta, pitää todistaa se.
– Eli lajiliiton tai Wadan pitää todistaa, että yksittäinen urheilija on tehnyt dopingrikkomuksen. Nyt Wadan päätöksessä lukee, että urheilija voi päästä kisoihin, jos hän voi todistaa, että hän ei ole tehnyt mitään väärää.
– Todistustaakka on tässä päätöksessä käännetty siis niin, että urheilijan pitäisi todistaa oma syyttömyytensä. Tämä on toisin kuin maailman antidopingkoodissa tällä hetkellä sanotaan: Wadan hallitus päättää täysin päinvastaisesti.
Rauste lisää puita uuniin Euroopan ihmisoikeussopimuksen syyttömyysolettamalla. Sen mukaan jokainen on syytön, ellei toisin todisteta.
– Kenenkään ei ihmisoikeussopimuksen mukaan tarvitse todistaa omaa syyttömyyttään. Tämä tulee olemaan mielenkiintoinen prosessi, jos tämä menee CASin ratkaisevaksi, että miten CAS näihin asioihin suhtautuu, Rauste summaa.
