Monissa urheilijoita koskevissa dopingjutuissa mukana ollut juristi Olli Rauste muistelee elämänsä vaikeinta tapausta.
Urheiluoikeuden asiantuntija Olli Rauste on kirjoittanut kirjan, jossa hän muun muassa muistelee uransa varrelle mahtuneita tapauksia (Urheilun huippujuristi Olli Rauste, Docendo 2025). Hän oli mukana myös Hiihtoliitto–STT-tapauksessa edustamassa silloista liiton puheenjohtaja Esko Ahoa.
Lue myös: Venäläismedialta raju purkaus vuosien jälkeen: "Krooninen dopingin käyttäjä Suomesta ryösti historiallisen voiton"
Kaisa Variksen tapaus
Rauste kertoo Huomenta Suomessa, että hänen elämänsä vaikein tapaus liittyi ampumahiihtäjä Kaisa Varikseen, jota hän edusti dopingsyytöksissä.
Huippuluokan maastohiihtäjänä tunnettu Varis jäi Val di Fiemmen MM-hiihdoissa vuonna 2003 kiinni epon käytöstä. Hän sai kahden vuoden kilpailukiellon ja siirtyi sittemmin ampumahiihtoon.
Varis voitti ampumahiihdossa ensimmäistä kertaa maailmancup-kilpailun Ruhpoldingin pikamatkalla 11.1.2008. Saman kuun aikana kuitenkin selvisi, että hänen dopingnäytteestään oli löytynyt epoa. Variksen mukaan epäily oli aiheeton.
Kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU aloitti Variksen B-näytteen analysoinnin tammikuun lopulla 2008, mutta siinä tehtiin virhe, sillä Varis ei ollut läsnä sen analysointivaiheessa. Varikselle langetettiin silti elinikäinen kilpailukielto.
Variksen voittokin oltiin samalla mitätöity, mutta hän valitti Urheilun kansainväliseen vetoomustuomioistuimeen, joka sittemmin kumosi Variksen elinikäisen kilpailukiellon maaliskuussa 2009.
Rauste kertoo, että tapauksen lähtöasetelma oli hankala.
– Hänellä oli alla kahden vuoden kilpailukielto viittä vuotta aiemmin hiihtäjänä ja kansainvälinen ampumahiihtoliitto oli tämän A-näytteen perusteella jo määräämässä hänelle elinikäistä kilpailukieltoa. Itse asiassa hänet jo määrättiin elinikäiseen kilpailukieltoon ja sitten me valitimme CAS:iin.
– Lähtöasetelma oli poikkeuksellisen vaativa, mutta kun näin istuntosalissa, miten kolme ulkomaalaista puolueetonta välimiestä asiaan suhtautuivat, tiesin, että kilpailukielto tullaan kumoamaan.
Kirjassa hän otsikoinut tapauksen "uransa kovimmaksi paikaksi".
Lue myös: Suomalainen kehonrakentaja käytti vuosikymmenen steroideja: "Jos jatkaisin, voisin kuolla"
"Kaksi merkittävää virhettä"
Rauste summaa, että tapauksessa tapahtui kaksi merkittävää virhettä.
– Ensimmäinen oli se, että hän oli itse onnistunut hankkimaan hollantilaisen huipputiedemiehen valvomaan B-näytteensä analyysiä laboratoriossa, mutta kansainvälinen ampumahiihtoliitto kieltäytyi siirtämästä B-näytteen analysointia vajaalla viikolla eteenpäin niin, että tämä tiedemies olisi päässyt paikalle valvomaan.
Rauste kertoo, että urheilijalla on sääntöjen mukaan oikeus saada oma asiantuntija valvomaan B-näytteen analyysiä eikä se tässä tapauksessa toteutunut.
– Toinen rikkomus oli se, että vaikka A-näytteen analyysistä oli olemassa valmiina 50 sivun mittainen asiakirja siitä, miten analyysi oli suoritettu, Lausannen dopinglaboratorion johtaja piti analyysiraporttia omalla työpöydällään ja kieltäytyi luovuttamasta sitä urheilijan asiantuntijalle.