Hyökkäys Dneprjoen yli saattoi yllättää Venäjän sodanjohdon, arvioi sotatieteilijä Ilmari Käihkö.
Ukrainan eteneminen Dneprjoen alueella on ollut poikkeuksellisen nopeaa, kun sitä vertaa muihin tämän vuoden sotatapahtumiin, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö puhelimitse MTV Uutisille.
Kesäkuun alussa alkanut Ukrainan vastahyökkäys Etelä- ja Itä-Ukrainassa ei ole syvimmilläänkään päässyt eteenpäin kuin noin 17 kilometriä.
Sen sijaan Dneprjoen ylittäneet ukrainalaisjoukot ovat edenneet Käihkön mukaan paikasta riippuen 3–8 kilometriä verrattain lyhyessä ajassa.
Ukraina on viime viikosta alkaen väittänyt vallanneensa useita sillanpääasemia Dneprjoen itärannalla. Venäjä on kiistänyt tiedot. Paikallistetun kuva- ja videomateriaalin perusteella taisteluita käydään itärannalla.
Yksi syy Ukrainan onnistumiselle Dneprjoella on se, että se iski paikassa, jota Venäjä hyvästä syystä piti varsin epätodennäköisenä hyökkäyssuuntana, Käihkö arvioi. Näin siksi, että joukkojen siirtäminen ja huoltaminen valtavan Dneprjoen ylitse on vaikea operaatio.
– Miksei Venäjällä ollut siellä enempää joukkoja? Yllätys voisi olla hyvä selitys, Käihkö sanoo.
