Hyökkäys Dneprjoen yli saattoi yllättää Venäjän sodanjohdon, arvioi sotatieteilijä Ilmari Käihkö.
Ukrainan eteneminen Dneprjoen alueella on ollut poikkeuksellisen nopeaa, kun sitä vertaa muihin tämän vuoden sotatapahtumiin, sanoo Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö puhelimitse MTV Uutisille.
Kesäkuun alussa alkanut Ukrainan vastahyökkäys Etelä- ja Itä-Ukrainassa ei ole syvimmilläänkään päässyt eteenpäin kuin noin 17 kilometriä.
Sen sijaan Dneprjoen ylittäneet ukrainalaisjoukot ovat edenneet Käihkön mukaan paikasta riippuen 3–8 kilometriä verrattain lyhyessä ajassa.
Ukraina on viime viikosta alkaen väittänyt vallanneensa useita sillanpääasemia Dneprjoen itärannalla. Venäjä on kiistänyt tiedot. Paikallistetun kuva- ja videomateriaalin perusteella taisteluita käydään itärannalla.
Yksi syy Ukrainan onnistumiselle Dneprjoella on se, että se iski paikassa, jota Venäjä hyvästä syystä piti varsin epätodennäköisenä hyökkäyssuuntana, Käihkö arvioi. Näin siksi, että joukkojen siirtäminen ja huoltaminen valtavan Dneprjoen ylitse on vaikea operaatio.
– Miksei Venäjällä ollut siellä enempää joukkoja? Yllätys voisi olla hyvä selitys, Käihkö sanoo.
Dneprjoen rintamatilanne Hersonin alueella 22. marraskuuta. Kartta: The War in Ukraine / Black Bird Group.Kartta: The War in Ukraine / Black Bird Group
Britannian puolustusministeriö kuvailee Ukrainan hyökkäystä Dneprin yli epämiellyttäväksi yllätykseksi Venäjälle.
– Venäjä vetäytyi Dneprin länsirannalta vuosi sitten. Lähes varmasti tavoitteena oli pitää ukrainalaisjoukot joen länsipuolella, hiljentää alue ja vapauttaa venäläisjoukkoja muualle, Britannia kirjoittaa viestipalvelu X:ssä.
Tiedossa on, että Venäjä siirsi Hersonissa olleita laatujoukkoja, kuten laskuvarjojääkäreitä, kesän aikana Länsi-Zaporizhzhjaan torjumaan Ukrainan vastahyökkäyksen pääiskua.
Joukkojensiirron on arvioitu jättäneen Hersonin alueen suhteellisen haavoittuvaksi Ukrainan hyökkäyksille.
Ukraina edennyt "hirveän nopeasti"
Sotatieteilijä Käihkön mukaan vielä on liian aikaista arvioida Dneprjoen hyökkäyksen merkitystä.
– Ukraina on pystynyt etenemään suhteellisesti hirveän nopeasti. Hyökkäyksen merkitystä ei vielä tiedä. Se ei ole välttämättä kovin merkittävä. Talvi tulee vastaan, Käihkö muistuttaa.
Lumesta ja vedestä seuraava muta vaikeuttaa sodankäyntiä Ukrainassa. Rintamalta on levinnyt videoita upottavassa mudassa rämpivistä sotilaista ja maastoon jumiin jäävistä ajoneuvoista.
Länsiviranomaiset ovat arvioineet, että Ukraina on kuljettanut Dneprjoen yli osia ainakin kolmesta prikaatista. Britannia on kuvannut taisteluita "sekavaksi" yhdistelmäksi jalkaväki- ja tykistösotaa.
Ukraina hyökkää alueella ainakin Krynkyn, Poiman ja Pishchanivkan kylien alueilla, kertoo yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW). Kylät sijaitsevat 12, 13 ja 30 kilometriä itään Hersonin kaupungista.
Venäjä on itsepintaisesti väittänyt, että se on torjunut kaikki Ukrainan maihinnousuyritykset. Edes venäläiset sotabloggaajat eivät ole nielleet tarinaa, vaan hyökkäys on aiheuttanut kommentaattorien keskuudessa "hysteriaa", muotoilee ISW.
Lue lisää: ISW: Venäjällä "hysteria" Dneprjoen ylityksestä – nämä Shoigun sanat eivät auttaneet
Miten Venäjä vastaa?
Käihkön mukaan on mielenkiintoista nähdä Venäjän vastaus hyökkäykseen.
– Jos Venäjä vetäytyy, tarkoittaa se, ettei silläkään hirveästi ole joukkoja ja resursseja, Käihkö arvioi.
– Mutta jos Venäjä pystyy tuomaan alueelle raskaampaa kalustoa, onko Ukrainalla kykyä pysäyttää sitä?, hän jatkaa.
Venäläisjoukot ovat aktiivisesti hyökänneet syksyn aikana Itä-Ukrainassa Avdijivkan ja Bahmutin kaupunkien ympäristössä. Hyökkäykset ovat edenneet hieman, mutta todistetusti Venäjä on kärsinyt suuria tappioita varsinkin Avdijivkan taisteluissa.
Viime vuonna sodan kumpikaan osapuoli ei tehnyt suuria maaoperaatioita marraskuun lopun ja helmikuun alun välisenä aikana.
Helmikuussa alkoi taas tapahtua. Tuolloin Venäjä aloitti talvihyökkäyksensä, jonka aikana käytiin muun muassa "sodan suurimmaksi tankkitaisteluksi" kuvailtu yhteenotto Vuhledarissa, josta kuvatun videon voi katsoa alta.
0:47
Läpimurto ei ole poissuljettu vaihtoehto
Venäjällä on presidentinvaalit tulossa maaliskuussa, ja poliittinen johto, presidentti Vladimir Putin etunenässä tahtovat saada aikaan tuloksia Ukrainassa, Käihkö arvioi.
– Voi hyvinkin olla, että Venäjän sotilasjohdolle tulee kasvavia paineita saada jotain aikaiseksi. Kuten Avdijivkassa on nähty, se on vaikeaa, Käihkö sanoo.
Ukraina on julkaissut useita videoita Venäjän Avdijivkassa kärsimistä panssaritappioista. Yhden tällaisen videon voi katsoa alta.
0:59
Vaikka taistelut hiljenisivät talveksi, takaisivat sillanpääasemat Dneprjoen itärannalla Käihkön mukaan Ukrainalle hyvät asemat ensi kevättä ajatellen.
– Minulla on maltilliset odotukset Dneprjoen taisteluiden suhteen. Todennäköisesti suuria läpimurtoja ei nähdä, mutta sellaisten mahdollisuutta ei voi sulkea pois.
– Kuten sanoin, eteneminen on ollut huomattavasti nopeampaa kuin muilla rintamilla viime aikoina, Käihkö muistuttaa.