Velkakriisillä on myös hyötyjänsä

Riskisijoittajat nostetaan usein esiin tahona, jotka koettavat ansaita velkamaiden ongelmilla. Tikunnokkaan nousevat monimutkaiset sijoitustuotteet, joiden avulla sijoittajat tavallaan osallistuvat vedonlyöntiin esimerkiksi Kreikan maksukyvyttömyydestä.

STT:n haastattelemat rahoituksen professorit arvioivat, että pelaaminen ongelmamaiden ahdingolla on muuttunut yhä vaikeammaksi.

- Kyse on rajusta pelitilanteesta, jossa hyödyn saaminen on äärimmäisen epävarmaa, sanoo Minna Martikainen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Martikaisen mukaan velkakriisi on lisännyt kitkaa rahoitusmarkkinoiden ja poliitikkojen välillä.

Voiko vakuutukseen luottaa?

Poliitikot ovat koettaneet kaikin keinoin välttää Kreikan pakollista velkasaneerausta, sillä se laukaisisi niin sanotun luottotapahtuman: sijoittajat alkaisivat periä korvauksia tahoilta, joilta he ovat ostaneet Kreikan maksukyvyttömyydeltä suojaavia sijoitustuotteita. Pelkona on paniikin leviäminen, pankkikriisi ja jopa luottolama.

EU-johtajat sopivat lokakuussa pankkien edustajien kanssa, että Kreikan velkojen leikkaaminen ei laukaisisi cds-sopimuksiksi kutsuttuja sijoitustuotteita. Rahoitusasiantuntijoiden mukaan järjestely on vähintäänkin kyseenalainen.

Rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta vertaa tilannetta palovakuutukseen.

- Jos ostan palovakuutuksen ja taloni palaa, totta kai vakuutusyhtiön on korvattava minulle. Nyt tilanne on se, että vakuutusyhtiö sanoo, että virallisesti taloni ei ole palanut.

Oulun yliopiston rahoituksen professori Hannu Kahra huomauttaa, että cds-sopimusten pohjimmaisena tarkoituksena on suojautua riskeiltä. Jos luottamus sopimuksiin menee, valtionlainojen korot nousevat entisestään ja velkamaiden maksuvaikeudet syvenevät.

"Haulikolla ampumista"

Vesa Puttosen mielestä velkakriisin hyötyjien etsiminen johdannaismarkkinoilta on "haulikolla ampumista".

- Emme oikeasti tiedä, mitä siellä tapahtuu, Puttonen sanoo ja kertoo yrittäneensä turhaan selvittää esimerkiksi Kreikan cds-markkinoiden suuruutta.

Puttosen mukaan johdannaismarkkinoiden pelisäännöt ovat sekavassa tilassa ja kynnys markkinoille lähtemiseen on noussut.

Minna Martikainen etsisi velkakriisin voittajia laajemmalla näkökulmalla.

- Ne maat, jotka suostuvat rahoittamaan kansantalouksien vajeita, nostavat neuvotteluasemaansa. Se on laajimman tason hyötymisen näkökulma, hän sanoo ja viittaa Euroopan ulkopuolisiin maihin kuten Kiinaan ja Brasiliaan, joita on suostuteltu vajeiden rahoittajiksi.

Vesa Puttonen haluaa erottaa toisistaan absoluuttisen ja suhteellisen hyötymisen.

Suhteellisia hyötyjiä ovat esimerkiksi pankit ja muut instituutiot, jotka ovat myyneet ongelmamaiden velkapapereita nopeasti vaikka pienellä tappiolla ennen kuin niiden hinnat laskevat vielä enemmän.

Absoluuttisia hyötyjiä puolestaan on "kiusallisen vähän". Ryhmään kuuluvat esimerkiksi ne, jotka ovat pitäneet Saksan tai muun riskittömäksi luokitellun maan velkapapereita salkussa. Kyseisten sijoitusten arvo on noussut, koska kriisi on johtanut siihen, että sijoittajat siirtävät rahansa turvasatamiin.

(MTV3 - STT)