Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi pelkää, että käännytyslain soveltamisesta tulee ennakkotapaus ihmisoikeuksien polkemiselle.
Eduskunta teki valtiosääntöoikeuden näkökulmasta virheen hyväksyessään niin kutsutun käännytyslain, arvioi akateemikko, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi Helsingin yliopistosta.
Eduskunta hyväksyi perjantaina käännytyslain äänin 167–31. Laki mahdollistaa sen, että rajaviranomaiset voivat tietyissä tilanteissa olla käsittelemättä turvapaikkahakemuksia ja käännyttää ihmisiä rajalla. Hallitus on halunnut säätää lain vastaukseksi turvapaikanhakijoiden välineellistetylle maahantulolle itärajalla.
Koskenniemi kertoo STT:lle, että lain läpimeno oli tässä vaiheessa odotettu. Hän ja lukuisat muut kansainvälistä ja EU:n oikeutta tuntevat tutkijat ja juristit ovat kritisoineet lakiesitystä, koska se on ristiriidassa Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja EU-oikeuden kanssa.
– Olen tietenkin pettynyt siitä, että Suomi tällä tavalla irtoaa siitä valtiosääntöoikeudellisesta perinteestä, johon me yritimme kiinnittyä 1990-luvulla ja jonka keskiössä ovat kansainväliset ihmisoikeudet ja perusoikeudet, sanoo Koskenniemi pian eduskunnan äänestyksen jälkeen.
Toistaiseksi jatko on hänestä vielä epävarmaa. Koskenniemi kertoo, että eduskunnan hyväksymä laki on EU-oikeuden näkökulmasta lainvastainen siitä lähtien, kun se säädetään. Euroopan komissio voi hänen mukaansa nostaa Suomea vastaan rikkomuskanteen lain vuoksi, jolloin se etenisi Euroopan unioinin tuomioistuimeen arvioitavaksi.
Laki voisi edetä EU-oikeuteen myös Koskenniemen mukaan siten, että Suomessa hallintotuomioistuin pyytäisi lain soveltamisesta ennakkoratkaisupyyntöä EU-tuomioistuimelta. Tämä kuitenkin edellyttäisi sitä, että tuomioistuin saisi käsiteltäväkseen tapauksen, jossa lakia on sovellettu.
