Venäjä haluaa eristää Euroopan ja luoda etupiirin, arvioi Pekka Haavisto. Venäjä pyrkii myös vaikuttamaan Yhdysvaltojen vaaleihin.
Venäjä pyrkii rakentamaan etupiirin, johon kuuluvia valtioita Kreml enemmän tai vähemmän kontrolloisi, arvioi entinen ulkoministeri, kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr.) Itä Nyt -ohjelmassa.
Kremlin ajattelumalli on sama, jota Neuvostoliitto toteutti toisen maailmansodan jälkeen, kun Moskova otti suoraan tai epäsuoraan hallintaansa merkittäviä osia lähialueistaan.
Suomea Venäjä ei onnistunut miehittämään, mutta se vaikutti voimakkaasti kylmän sodan vuosina maan sisä- ja ulkopolitiikkaan.
Suurhyökkäyksellään Ukrainaan Venäjä osoitti, että se on valmis käyttämään myös aseita tavoitteidensa saavuttamiseen.
Pääpaino on kuitenkin ollut niin sanotusti pehmeässä vaikuttamisessa. Kreml on jo pitkään panostanut merkittäviä voimavaroja esimerkiksi propagandaan, disinformaation ja vaalivaikuttamiseen. Valko-Venäjä on jo käytännössä Kremlin takataskussa.
Venäjä haluaa paitsi etupiirin, niin myös katkaista Euroopan ja Yhdysvaltojen välisen yhteyden. Eristäytynyt Eurooppa olisi Venäjän etu.
– Kaiken kiilan lyöminen transatlanttiseen yhteistyöhön on Venäjän edun mukaista. Euroopan ja Yhdysvaltojen suhde on toiminut Joe Bidenin aikana hyvin, Haavisto toteaa.
– [Venäjä haluaa] luoda riidan aiheita, heikentää suhdetta. Länsi olisi silloin heikompi, Haavisto jatkaa.
Lue myös: Suurlähettiläs Mikko Hautala seurasi aitiopaikalta, kun Putinin Venäjä luisui pimeyteen
8:41
Venäjä on keskittänyt sekä sotilaalliset että poliittiset voimavaransa Ukrainaan, jossa sen aloittama suurhyökkäys on ollut käynnissä jo yli kaksi ja puoli vuotta.
Venäjän poliittisen vaikuttamisen kärkitavoite on lopettaa lännen tuki Ukrainaan. Siihen sopiva täsmälääke olisi todennäköisesti Donald Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi.
Haaviston mukaan Moskovassa on syytä hymyyn, jos maailmaan tulee "niin monta palopesäkettä, että Yhdysvallat ei pysy perässä".
9:32
Hamasin yllätyshyökkäys viime vuoden lokakuussa ja siitä kierroksia ottanut Lähi-idän kriisi on Venäjän etujen mukaista ainakin jossain määrin.
Vaikka Suomessa Ukrainan sota puhuttaa enemmän kuin Gazan ja Libanonin tilanne, ovat Lähi-idän käänteet esimerkiksi yhdysvaltalaismedioissa jatkuvasti ykkösuutinen.
Demokratioissa tuki herkästi painottuu sinne, mikä on kansan mielessä. Lisäksi Yhdysvalloissa Israelilla on aina ollut erityisasema. Äskettäin Yhdysvallat siirsi sotilaitaan ja ilmatorjuntajärjestelmänsä Israeliin. Ukraina voi vain haaveilla vastaavasta.
Lue myös: Andrei kuurasi pahamaineisen venäläisvankilan selliä, kun tuli kutsu mennä naimisiin
"Jättää mahdollisuuden spekulaatiolle"
Ennen MTV Uutisten haastattelua kansanedustaja Haavisto oli juuri ollut vaalitarkkailijana Moldovassa, jossa oli "ihan selvää", että Venäjä pyrki vaikuttamaan vaaleihin.
– Ennen vaaleja pyrittiin jopa lahjomaan äänestäjiä. Moldovan poliisi sai kiinni suuria lähetyksiä ja pystyi osoittamaan, että tileiltä on siirretty rahaa äänestäjille, Haavisto sanoo.
Vaikuttamisen alaisena oli jopa 100 000 ihmistä, Haavisto sanoo.
Lue lisää: Pekka Haavisto todisti Venäjän vaikutusyritystä Moldovassa: "Ihan selvää"
Vaaleissa Moldova äänesti siitä, kirjataanko Euroopan unioniin pyrkiminen tavoitteeksi perustuslakiin. Venäjä oli tätä vastaan. 50,27 prosenttia eli äärimmäisen niukka enemmistö moldovalaisista kannatti EU-jäsenyyttä.
Kremlille asia oli tärkeä ja se oli kärkiaihe tiedottaja Dmitri Peskovin tiedotustilaisuudessa. Äänestystulosta oli Peskovin mielestä "vaikea selittää".
– Oppositiovoimilta evättiin mahdollisuus osallistua minkäänlaiseen kampanjointiin tai vaaliprosessiin. Heitä vainottiin, vangittiin ja kuulusteltiin. Heitä ei päästetty maahan. Heidän mediansa vaiennettiin ja internetin resursseja estettiin, Peskov listasi Tassin mukaan.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ja Venäjän presidentti Vladimir Putin 8. lokakuuta Moskovassa.AFP / Lehtikuva
Vaikka EU-kanta voitti vaalit, oli tiukka äänestystulos viesti, jota Moldovan hallitus ei vaaleista halunnut käsiinsä saada, Haavisto arvio.
– Maa on kahtiajakautunut, hän toteaa.
– [Venäjällä vaalivaikuttamisen kuitenkin] varmaan tulkitaan epäonnistuneeksi siinä mielessä, että enemmistö tuli EU:n kannalle, Haavisto jatkaa.
Haavisto kuitenkin toteaa, että tiukka tulos ja alhainen äänestysprosentti ovat omiaan jättämään "tilanteen epävarmaksi ja epäselväksi", mikä toki sopii Venäjälle.
– Se jättää mahdollisuuden spekulaatiolle.
Georgiassa sama peli uusiksi
Lauantaina Georgia äänestää parlamenttivaaleissa. Myös Georgian Venäjä mieltää kuuluvan etupiiriinsä ja "varmasti pyrkii vaikuttamaan" vaalitulokseen.
Venäjä ja sen tukemat separatistit sotivat Georgiaa vastaan vuonna 2008 lyhyen sodan, jonka seurauksena kaksi Georgian aluetta siirtyi käytännössä Venäjän vallan alle.
Parlamenttivaaleissa Kreml tukee georgialainen unelma -puoluetta, jolla on jo valmiiksi vahva asema Georgiassa. Puolueen retoriikkaan kuuluu Haaviston mukaan vahva Venäjä-mielisyys ja yleinen konservatiivisuus.
Puoluekentän ulkopuolella konservatiivisia arvoja Georgiassa ajaa myös Georgian ortodoksinen kirkko, johon suuri osa maan väestöstä kuuluu. Kirkko toimii Venäjän "piikkiin ja laskuun jossain tapauksissa", Haavisto sanoo.
Myös Venäjän ortodoksisesta kirkosta on käytännössä tullut presidentti Putinin hallinnon työkalu. Kirkko on muun muassa todennut Putinin valtakauden olevan "jumalan ihme" ja venäläisjoukkojen käyvän "pyhää sotaa" Ukrainassa.
Laajemmin uskonnon roolista Venäjän sotapropagandassa voi lukea alla olevasta linkistä tai katsomalla aihetta käsittelevän Itä Nyt -jakson.
Lue myös: Putin lyö "langennutta" länttä, koska se on Venäjän erityinen tehtävä
Kommentti: Älä sulje silmiäsi ukrainalaisten kärsimyksiltä, vaikka mieli tekisi
9:26