Varaudu rosvoihin – näin netissä huijataan ihmisiä

Internetissä voi joutua huijatuksi vaikka verkkohuutokaupassa, treffipalstalla tai omassa sähköpostissa. Jotkut ovat menettäneet nettirakkaiksi luulemilleen rikollisille jopa toistakymmentä tuhatta euroa. Harva petoksen kohteeksi joutunut saa oikeutta.

– Internetissä tehdään koko ajan yhä enemmän ja yhä erilaisempia huijauksia, nettipoliisi ja vanhempi konstaapeli Jutta Antikainen Helsingin Poliisilaitokselta kertoo.

Uhreiksi joutuvat kaikenlaiset ihmiset.

– Vanhemman sukupolven edustajat ehkä uskovat helpommin netissä liikkuvia tarinoita, koska he eivät ole kasvaneet internetin kanssa. Nuoret ovat yhtä lailla huijattavissa, mutta elämänkokemuksen puutteen vuoksi hieman eri asioissa.

– Hyvä nyrkkisääntö netissä liikkuessa on, että jos jokin tuntuu omituiselta, se todennäköisesti on omituista.

Ostatko sian säkissä?

Petoksia tehdään runsaasti esimerkiksi kaupankäyntitilanteissa.

– Raha vaihtaa omistajaa, mutta tavara ei, Antikainen selittää.

Näin käy esimerkiksi nettihuutokaupoissa.

– Niissä olisi helppo harkita ostopäätöstä tutustumalla myyjän profiiliin: jos henkilö on tehnyt paljon kauppaa ja saanut hyvää palautetta, se antaa jonkinlaisen luotettavuuden. Googlettamalla voi selvitä, jos jokin nimimerkki on tehtaillut paljon petoksia.

– Kannattaa myös miettiä, ostaako sian säkissä vai maksaako vasta nähtyään tuotteen. Jos kaupat ovat isot, tavaraa kannattaa käydä katsomassa etukäteen, Antikainen sanoo.

Colourbox.comSuuria perintöjä ja lottovoittoja

Kaupankäyntitilanteiden lisäksi Antikainen varoittaa niin sanotuista nigerialaiskirjeistä.

– Ihmisiltä yritetään huijata rahaa erilaisilla peitetarinoilla. Tyypillisesti niissä vedotaan joko ihmisten auttamisen haluun – muka joku kenraali haluaa pois Afganistanista, mutta tarvitsee sitä ennen sitä ja tätä – tai haluun saada helppoa rahaa. Google Translaterilla käännetty yhteydenotto on aina epäilyttävä.

Antikainen sai itse vastikään Facebookissa viestin, jossa väitettiin hänen sukulaisensa kuolleen Länsi-Afrikassa.

– Tämä "sukulainen" oli tietenkin ollut äärettömän rikas, ja minua pyydettiin antamaan muun muassa sosiaaliturvatunnukseni ja passikopioni, jotta saisin 12,5 miljoonaa euroa ja kultaa.

– Vastasin, että onpa surullinen tarina – miten tässä nyt pitäisi toimia? Takaisin tuli automaattivastaus, jossa kerrottiin, että minulle kuului 45 prosenttia perinnöstä. Kirjoitin, että se on mielestäni liian vähän. Jälleen jonkin robotin paukuttama automaattinen vastaus ohjeisti minua luovuttamaan tietojani, että pääsisin kiinni tuohon elämää mullistavaan perintöön.

Roskakoriin kannattaa heittää muunkinlaiset äkkirikastumista lupailevat kirjeet.

– Sähköposteihin tulvii jatkuvasti kaikenlaisia lotto- ja arpajaisvoittoja – olet muka voittanut sitä ja tätä, vaikket ole osallistunut mihinkään kilpailuun.

Kiristetään rikoksella syyttäen

Myös internetin treffipalstoilla huijataan ihmisiä.

– Olen käsitellyt tälläkin viikolla useita tapauksia, joissa "nettirakas" on kiristänyt toiselta osapuolelta rahaa johonkin tarinaan vedoten. Ihmiset ovat saattaneet maksaa pitkälti toistakymmentä tuhatta euroa ennen kuin ovat ymmärtäneet, että tämä ei ole järkevä juttu. Vastapuolen toiminta voi olla hyvin aggressiivista ja painostavaa.

Nettitreffailijaa saatetaan myös säikytellä ja kiristää.

– Eräs henkilö oli juuri pitänyt yhteyttä seuranhakupalstalla olleeseen profiiliin. Samalla profiililla tähän henkilöön oli myöhemmin ottanut yhteyttä ihminen, joka väitti olevansa kyseisen profiilin haltijan, muka alle 16-vuotiaan tytön, isä.

– Tarkoituksena oli pelästyttää ihminen, joka täysin pyyteettömästi ja hyvällä uskolla oli kuvitellut keskustelevansa yli 16-vuotiaan kanssa. Kun on käyty seksuaaliväritteistä keskustelua, niin toinen osapuoli tietenkin säikähtää, että on mahdollisesti syyllistynyt rikokseen. Sen jälkeen häntä voidaan kiristää: jos et maksa näin ja näin paljon rahaa, otamme yhteyttä poliisiin.

Antikainen kehottaa pidättäytymään vastaavanlaisissa tilanteissa äkkinäisistä päätöksistä.

– Seksuaaliseen hyväksikäyttöön vaaditaan tietty tahallisuus. Jos tehdään tällaisia syytöksiä ja vaaditaan rahaa, hälytyskellojen pitäisi ilmoittaa, että kyseessä ei varmaan ole lapsi.

Älä vastaa kalasteluviesteihin

Minkälaisia tietoja internetissä ei kannata itsestään luovuttaa tai kertoa?

– On selvää, että jos sähköpostiin tulee esimerkiksi luottokortti- ja tilitietoja tai verkkopankkitunnuksia tiedustelevia kalasteluviestejä, tietoja ei missään nimessä pidä antaa. Poliisi tai pankit eivät koskaan kysy ihmisten salasanoja ja tunnuksia sähköpostitse.

– Muuten jokainen aikuinen ihminen tekee arvion itse. Joku haluaa kertoa kaiken ja jakaa kaikki kuvat, eikä siinä ole tavallaan mitään väärää. Mutta kannattaa miettiä, mitä tapahtuu, jos esimerkiksi oma Facebook-profiili joutuu jonkun toisen henkilön haltuun – miten arkaluontoisia viestejä yksityisviesteistä löytyy?

Salasanoja tulee vaihdella ja suojata hyvin.

– Kannattaa myös oikeasti tutustua verkkopalvelujen käyttöohjeisiin sekä niiden tarjoamiin turvallisuutta parantaviin ominaisuuksiin.

– Joskus tuntuu hämmästyttävältä, että ihmiset oikeasti vastaavat viesteihin, joissa pyydetään 20-kohtaista selvitystä itsestä, osoitteista, perheestä sun muusta "halpaa lainaa" varten.

Harva rikos selviää

Miten poliisi voi auttaa nettihuijauksen kohteeksi joutunutta?

– Jos on menettänyt omaisuutta, kannattaa tehdä rikosilmoitus. Rikoksella aiheutetun vahingon arvon tosin pitää olla noin 5000 euroa, että sitä lähdetään selvittämään, Antikainen sanoo.

Tämä johtuu siitä, että huijausten selvitysprosentti on erittäin heikko, mikäli tekijä on ulkomailla ja poliisi kansainvälisten oikeusapupyyntöjen varassa.

– Ja vaikka rikosta lähdettäisiin selvittämään, jonnekin huitsin nevadaan menneiden rahansiirtojen jäljille on erittäin vaikea päästä. Feikkiprofiileista tai verkossa leviävistä huijauskirjeistä poliisi ei sinällään tarvitse tietoa, koska emme tee sillä tiedolla mitään.

– Paras tapa ehkäistä petkutetuksi joutumista on varautua näihin asioihin etukäteen.

Studio55.fi/Piia Simola

Kuvat: Colourbox.com