Vankien itsemurhat ovat lisääntyneet Suomen vankiloissa viimeisten kolmen vuoden aikana. Itsemurhia tapahtuu vankiloissa verrattain vähän, mutta niiden määrät ovat silti tuplaantuneet viime vuosien aikana. Tarkkoja syitä tähän ei tiedetä.
– Vangin depressio on usein vaikea tunnistaa, koska tässä ryhmässä on sen tyypin persoonallisuushäiriöitä huomattavan paljon, että heidän depressiivisyytensä ei ole klassista melankolista depressiivisyyttä, joka olisi silmin nähtävissä tai puheesta kuultavissa. He oirehtivat muita enemmän somaattisesti erilaisin fyysisin oirein ja levottomuudella, ärtyisyydellä ja vihamielisyydellä, työelämäprofessori ja Psykiatrisen vankisairaalan ylilääkäri Hannu Lauerma kertoo.
Yleisimmin itsemurhaan päätyvät tutkintavangit, jotka ovat juuri menettäneet vapautensa. Ensimmäisen ja toisen vuorokauden aikana vankeudessa riski itsemurhaan on Lauerman mukaan monikymmenkertainen verrattuna siihen, mikä tilanne vallitsee kolme kuukautta vankeuden alkamisesta.
Tästä syystä itsemurhia on viime vuosina tapahtunut eniten Vantaan vankilassa, joka on Suomen ainoa tutkintavankeihin keskittynyt vankila.
– Ihmiselle on tietenkin aina kriisi, kun hän joutuu vankilaan. Tuttu ja turvallinen jää taakse, joutuu viranomaiskoneistoon ja on epätietoisuus tulevasta. Lisäksi myös vankilan yliasutuksella voi olla vaikutusta itsemurhiin, Vantaan vankilan yksikönpäällikkö Tommi Saarinen sanoo.
Tutkintavankeuden lisäksi toinen riskitekijä on se, että usein vankilaan tulleella henkilöllä on raskaasta päihdekäytöstä vieroitusoireita. Monilla vangeilla on päihdeongelma.
Kolmantena riskitekijänä Lauerma listaa itsemurhien ryvästymisefektin.
– Kun suljetussa yhteisössä joku riistää hengen itseltään, on todennäköisempää, että joku toinen tai kenties kolmaskin menee siinä perässä. Ajallinen ryvästyminen itsemurhille on jossain määrin tyypillistä ja se näkyy myös siviiliväestössä.
Lue myös: MTV oikeudessa: Vantaan matkasellissä ollut vanki todisti raakaa ja julmaa väkivaltaa – "En halunnut katsoa, kuulin vain hakkaamisääniä ja uhrin raskasta hengitystä"
Ulkomaalaisten vankien määrä Suomessa on lisääntynyt merkittävästi: Vantaalla peräti 60 eri kansalaisuutta vuosittain
Viimeisin itsemurha jouluna
Suomen vankiloissa tehtiin 2010-luvulla vuosien ajan vain yhdestä kahteen itsemurhaa vuosittain. 2020-luvun alusta vankien itsemurhien määrät yli kaksinkertaistuivat ja niitä tapahtui 4-5 vuosittain.
Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vuonna 2022 itsemurhaluvut tulevat olemaan lähes yhtä korkealla tasolla kuin vuonna 2021, jolloin vankiloissa tapahtui viisi itsemurhaa. Lopulliset tilastot tältä vuodelta eivät kuitenkaan ole vielä valmistuneet.
Viimeksi jouluaattona tutkintavanki riisti itseltään hengen hirttäytymällä Oulun vankilassa.
– Vuosittain vankiloiden läpi kulkee 6000–7000 ihmistä, joista monet ovat hyvin epätoivoisia. He eivät osaa tai halua hakea alkuvaiheessa apua tähän epätoivoonsa. Vankeuden alkuun liittyy shokkivaikutus ja ihmisellä saattaa olla tulevaisuudesta aivan äärimmäisen pessimistinen käsitys, Lauerma kuvailee.
Lauerman mukaan väkivaltatekoon syyllistyneelle ihmiselle itselleenkin tehty rikos saattaa olla suuri järkytys.
– Siinä painaa syyllisyydentunto ja tietty näköalattomuus. Tulossa olevan tuomion pituus ei välttämättä ole selvä.
Lue myös: Tällainen Vantaan vankilasta tulee laajennuksen jälkeen: Ilmastointiputkien kautta ei enää huudella ja vartioinnin apuna ovat laserit, tutka ja lämpökamerat
Tekotapana usein hirttäytyminen
Nykyisin vangit tekevät silti hyvin harvoin itsemurhia verrattuna tilanteeseen, joka vallitsi vielä 25 vuotta sitten. Suomessa oli poikkeuksellisen korkea vankien itsemurhakuolleisuus vuosikymmen toisensa jälkeen koko itsenäisyyden ajan.
– 1990-luvun lopussa tapahtui raju äkkipudotus itsemurhien määrässä. Ne vähenivät kahdella kolmanneksella. Mitään muuta muutosta ei tuolloin tapahtunut kuin, että otettiin laajaan käyttöön varsin uudet, helppokäyttöiset mielialalääkkeet, joilla on vaikea tai mahdoton saada itseään hengiltä yliannoksinkaan. Samaan aikaan varottiin käyttämästä muutoin kuin välttämättömissä tilanteissa rauhoittavia lääkkeitä, jotka saattavat heikentää impulssikontrollia, Lauerma kertoo.
Tyypillisin vankien itsemurhatapa on hirttäytyminen. Selleistä on poistettu ripustautumismahdollisuuksia, mutta itsemurhien estäminen täysin on käytännössä mahdotonta.
– Selleissä on käytössä televisiot, joissa on aika monta johtoa. Lisäksi vanki voi punoa köysiä vaatteistaan. Tätä on hyvin vaikea kokonaisuudessaan kontrolloida.
– On pohdittu, pitäisikö vankeja asuttaa kaksi henkilöä samaan selliin vankeuden alkuvaiheessa. Hirttäytymällä tehdyn itsemurhan keskeinen riskitekijä on, että vanki on sellissään yksin. Jos ensimmäinen viikko vankilassa vietettäisiin sellissä, jossa on sellikaveri, tämä voisi havaita itsemurhavalmistelut ja reagoida asiaan, kun henkilö itse ei tuskastaan kenellekään ilmoita, Lauerma pohtii.
Lue myös: Vantaan sellimurhan ei pitänyt olla mahdollista tapahtua – poliisikansanedustaja MTV:lle: "Aivan käsittämätön lapsus tässä systeemissä"
Yleensä vangit vaikenevat aikeistaan
Yleensä vangit eivät kerro itsemurha-ajatuksistaan etukäteen kenellekään.
– Jos vanki on vakaasti päättänyt tehdä itsemurhan, yleensä hän ei puhu siitä lainkaan, Lauerma tietää.
– Vangeilla on tietynlaisia tarvikkeita, mitä heille myydään kanttiinissa ja mitä he saavat haltuun. Jos joku haluaa itseltään hengen pois, niin jokainen sen saa. Vanki pystyy hirttäytymään esimerkiksi housuihin tai vyöhön, Saarinen sanoo.
Vankien itsemurhia pyritään ehkäisemään vankiloissa ja vankien henkiseen tilaan kiinnitetään huomiota erityisesti vankeuden alkuaikana. Vantaan vankilan päällikön mukaan tilanteisiin yritetään puuttua varhain ja vangin tilaa tarkkaillaan erityisesti vankeuden alkuvaiheessa.
– Meidän pitää saada hyvin varhaisessa vaiheessa koppi vangin tilasta ja millaisesta rikoksesta hän on tullut tänne. Mitä paremmin pystytään tekemään lähityötä, sitä paremmin pystytään takaamaan henkilön oma terveys vankilaolosuhteissa, Saarinen kertoo.