Vanhuspalvelujen henkilöstön työn kuormittavuudessa on isoja eroja eri alueiden välillä, käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kyselystä. Siihen vastasivat toimintayksikköjen esihenkilöt.
Kotihoidossa työn kuormitusta on pyritty vähentämään toiminnanohjausjärjestelmillä, mutta ongelma-alueilla siitäkään ei ole enää apua.
Valtakunnallisessa vertailussa suurinta kuormittavuus oli Vantaa-Keravan ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla sekä Helsingissä. Suurin ongelma on Vantaa-Keravan hyvinvointialueella, jossa lähes joka viides esihenkilö raportoi yksikkönsä henkilöstön kuormittavuuden olevan merkittävä ongelma.
– Aiemmista selvityksistä tiedämme, että esimerkiksi kotihoidossa suuri ongelma ovat jatkuvat ylityöt, sijaisten heikko saatavuus ja kotihoidon asiakkaiden aiempaa suurempi palvelutarve. Esihenkilöt ovat kyselyssä tuoneet esiin vahvan huolensa henkilöstön jaksamisesta, THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa sanoo tiedotteessa.
Vähiten kuormitusta esiintyi Satakunnan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueilla, joissa korkeintaan kolme prosenttia esihenkilöistä raportoi merkittävässä määrin työn kuormittavuutta yksikössään.
Kaksijakoinen ongelma
THL:n mukaan kotihoidossa työn kuormitukseen on pyritty vaikuttamaan toiminnanohjausjärjestelmillä, joiden tavoitteena on kohdentaa henkilöstö vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita. Erityisesti kotihoidossa järjestelmiä käytetään THL:n mukaan päivittäisen työn suunnittelussa ja aikataulutuksessa.
Näyttää kuitenkin siltä, että vaikeimman työn kuormituksen alueilla eli Vantaa-Keravalla, Helsingissä ja Päijät-Hämeessä toiminnanohjausjärjestelmilläkään ei ole enää kyetty kohdentamaan henkilöstöä optimaalisesti asiakastarpeisiin nähden, THL:n tiedotteessa todetaan.