Esimerkiksi huoltajien kanssa toimimiseen ei anneta opettajakoulutuksessa riittäviä valmiuksia.
Opettajan töistä vaihdetaan pois eniten alle viiden vuoden työuran jälkeen, kertoo Tampereen yliopiston yliopistotutkija Elina Kuusisto.
– Keskeinen syy tähän on todennäköisesti se, että kun opiskellaan opettajaksi, on ehtinyt syntyä tietty kuva opettajan työstä: opettaja on luokan edessä ja opettaa ja ohjaa opiskelijoiden prosesseja. Mutta kun mennään kentälle opettajaksi, työhön liittyy paljon muutakin, mikä voi tulla yllätyksenä.
Lue myös: Opetusministeri Adlercreutz: heikkojen oppimistulosten syy ei ole opettajissa
Yhteydenpito huoltajiin suuri haaste
Kaikki eivät siis osaa varautua siihen, kuinka paljon niin sanottu metatyö vie opettajan aikaa. Metatyötä ovat esimerkiksi poissaolojen seuranta, Wilma-merkintöjen tekeminen, oppilastietojen hallinta sekä tuen asiakirjojen valmistelu ja päivittäminen.
Kuusiston mukaan suurena haasteena koetaan myös yhteydenpito huoltajiin. Erityisessä uupumisen riskissä ovat luokanopettajat sekä aineenopettajista luokanvalvojat.
– Metatyöhön annetaan opettajankoulutuksessa aivan liian vähän valmiuksia.
Lue myös: Vanhemmat hakevat lääkärintodistuksia kännyköiden käyttöön – nyt puhuu rehtori
Miesopettajat vaihtavat alaa todennäköisemmin
Kuusisto kertoo, että miesopettajat vaihtavat alaa naisia todennäköisemmin, ja he kokevat työssään myös enemmän tyytymättömyyttä. Miesten tyytymättömyyden taustalla on useammin palkkaukseen ja urakehitykseen liittyviä syitä, kun taas naisilla tyytymättömyyttä lisäävät erityisesti terveyssyyt sekä opettajan työssä tapahtuneet muutokset.
Kuusisto uskoo, että erityisopetuksen resursointihaasteet ovat voineet lisätä opettajien tyytymättömyyttä viime aikoina.
– Oppilaat, joilla on paljon haasteita koulunkäynnissään, ovat samassa luokassa muiden kanssa, mutta samanaikaisesti ei ole kuitenkaan annettu tämän muutoksen edellyttämiä lisäresursseja. Opettajat kokevat valtavaa voimattomuutta, kun ei yksi ihminen pysty millään repeämään siihen, mitä tällainen tilanne vaatii.
Suuri osa tyytymättömyyttä kokevista opettajista ei kuitenkaan koskaan vaihda alaa. Kuusiston mukaan opettajan työn antoisimmiksi asioiksi koetaan onnistumiset oppilaiden kanssa, työyhteisön tuki sekä hyvä yhteishenki opettajien kesken.
Tyytyväisyyttä lisäävät myös mielekkääksi koetut vastuutehtävät sekä kyky vaikuttaa oman työn sisältöön ja omaan ammatilliseen kehitykseen.
Lue myös: Moni aloittaa koulun kellopuhelin ranteessaan, mutta saako laitetta pitää ranteessa oppituntien aikana?
Oppilaiden tuen tarve kasvanut
Moni suomalaisopettaja on harkinnut alanvaihtoa, kertoo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen.
– Viimeisimmän, vuoden 2021 kyselymme mukaan jopa kuusi opettajaa kymmenestä oli harkinnut alanvaihtoa. On tietysti otettava huomioon, että jokaisella voi olla haastavia päiviä, mutta siitä on vielä iso kynnys siihen, että oikeasti lähtisi kouluttautumaan uudelle alalle.
Kysely lähetettiin satunnaisotannalla noin 20 000:lle OAJ:n jäsenelle, joista noin 2 600 vastasi kyselyyn. Ammattiliitossa on jäseniä tällä hetkellä noin 112 000.
Lue myös: OAJ kummissaan opetusministerin ehdotuksesta siirtää kesälomia
STT teetti vuonna 2022 oman selvityksensä opettajien alanvaihdosta. Sen mukaan opettajien alanvaihdot eivät lisääntyneet merkittävästi koronapandemian vuosien 2020–2022 aikana. STT:n selvityksen mukaan OAJ:n maalaamat pelot suuresta irtisanoutumisaallosta eivät siis tuolloin toteutuneet.
Lahtinen huomauttaa, että Suomeen pitäisi saada opettajarekisteri. Sen kautta saataisiin paremmin seurattua sitä, kuinka moni opettaja lopulta toteuttaa alanvaihtosuunnitelmansa.
Lahtisen mukaan kynnys alanvaihtoon on noussut viime aikoina esimerkiksi aikuiskoulutustuen lakkauttamisen myötä.
Alanvaihtoa harkitaan erityisesti työn kuormittavuuden sekä työmäärän jatkuvan lisääntymisen takia. OAJ:n tämän vuoden alussa tekemän kyselyn perusteella työn vaativuus on kasvanut viime vuosina entisestään.
– Tämä taas johtuu siitä, että oppilaat ovat yhä moninaisemman tuen tarpeessa, pahoinvointi on lisääntynyt ja hallinnollisiin tehtäviin menee yhä enemmän aikaa.
Lue myös: Rehtorit varoittavat lasten mielenterveyden kriisistä – mikä avuksi?
2:19