Esimerkiksi huoltajien kanssa toimimiseen ei anneta opettajakoulutuksessa riittäviä valmiuksia.
Opettajan töistä vaihdetaan pois eniten alle viiden vuoden työuran jälkeen, kertoo Tampereen yliopiston yliopistotutkija Elina Kuusisto.
– Keskeinen syy tähän on todennäköisesti se, että kun opiskellaan opettajaksi, on ehtinyt syntyä tietty kuva opettajan työstä: opettaja on luokan edessä ja opettaa ja ohjaa opiskelijoiden prosesseja. Mutta kun mennään kentälle opettajaksi, työhön liittyy paljon muutakin, mikä voi tulla yllätyksenä.
Lue myös: Opetusministeri Adlercreutz: heikkojen oppimistulosten syy ei ole opettajissa
Yhteydenpito huoltajiin suuri haaste
Kaikki eivät siis osaa varautua siihen, kuinka paljon niin sanottu metatyö vie opettajan aikaa. Metatyötä ovat esimerkiksi poissaolojen seuranta, Wilma-merkintöjen tekeminen, oppilastietojen hallinta sekä tuen asiakirjojen valmistelu ja päivittäminen.
Kuusiston mukaan suurena haasteena koetaan myös yhteydenpito huoltajiin. Erityisessä uupumisen riskissä ovat luokanopettajat sekä aineenopettajista luokanvalvojat.
– Metatyöhön annetaan opettajankoulutuksessa aivan liian vähän valmiuksia.
Lue myös: Vanhemmat hakevat lääkärintodistuksia kännyköiden käyttöön – nyt puhuu rehtori
Miesopettajat vaihtavat alaa todennäköisemmin
Kuusisto kertoo, että miesopettajat vaihtavat alaa naisia todennäköisemmin, ja he kokevat työssään myös enemmän tyytymättömyyttä. Miesten tyytymättömyyden taustalla on useammin palkkaukseen ja urakehitykseen liittyviä syitä, kun taas naisilla tyytymättömyyttä lisäävät erityisesti terveyssyyt sekä opettajan työssä tapahtuneet muutokset.
