Vanhemmat tuskailevat huonosti voivien lasten ja nuorten kanssa, mutta mikä avuksi? Asiantuntija jakaa yhden käytännönharjoituksen, jonka voi tehdä kuka tahansa

MTV Uutisten lokakuussa teettämässä rehtorikyselyssä kävi ilmi, että moni lapsi ja nuori voi tällä hetkellä hyvin huonosti ja kouluihin kaivataan korona-ajan jäljiltä henkistä huoltoa.

Kotona taas vanhemmat tuskailevat sen kanssa, miten huonosti voiva lapsi tai nuori saadaan puhumaan vaikeista tunteista ja asioista. 

Tunne ja Taida -koulutuksen luova koulutusjohtaja Anne-Mari Jääskinen ja psykologi ja lastenkirjailija Julia Pöyhönen antoivat MTV3:n Uutisaamussa vinkkejä siihen, miten lapsen kanssa onnistuu puhumaan vaikeista asioista soljuvasti.

Jääskisen mukaan kaikki lähtee siitä, että luo turvallisen ja mukavan vuorovaikutustilanteen, jossa lapsi tai nuori voi rennosti.

– Pitää mahdollistaa hetkiä, jossa voi leppoisasti jutella asioista. Pitää pyrkiä siihen, että se ei olisi sellaista "keittiöpöytäkeskustelua", jossa ollaan jo lähtökohtaisesti vastakkain. Se voi olla puuhastelua, mielekästä toimintaa, tehdään vaikka pizzaa, lähdetään ulos, käydään kaupoilla. Jotain sellaista, minkä rinnalla voi lähteä keskustelemaan, Jääskinen kertoo.

"Kullanarvoisia hetkiä"

Jääskisen mukaan rennot ja mukavat tilanteet voivat olla joka perheessä erilaisia. Hän neuvookin tarkkailemaan, mikä juuri omassa perheessä saa aikaan mukavan ilmapiirin.

– Voi miettiä, että mitkä on meidän perheessä sellaisia hetkiä, missä lapsi voi lähteä vähän avautumaan, hartiat laskeutuu ja tulee rennompaa jutustelua. Ne ovat kullanarvoisia hetkiä.

Katso Jääskisen ja Pöyhösen haastattelu kokonaisuudessaan yläpuolelta.

Kiukutteleva käytös hälytysmerkki mutta myös mahdollisuus

Mutta mitä tehdä, jos hetkiä ei löydy ja esimerkiksi kiukuttelu ottaa vallan?

Julia Pöyhösen mukaan avain voi olla siinä, että vanhempi pyrkii kuuntelemaan ja löytämään syyn sille, mikä saa lapsen juuri sillä hetkellä kiukkuuntumaan tai voimaan pahoin.

– Lapset eivät tule vanhempien luo sanomaan, että "minua ahdistaa, minua jännittää", vaan usein se näkyy haastavana käyttäytymisenä. Saa olla vanhempana tarkkana, että puuttuuko siihen käyttäytymiseen, mitä näkee vai lähteekö vähän miettimään, että mitkä tunteet ohjaa sitä käyttäytymistä, Pöyhönen kertoo.

Kiukutteleva ja vaikea käytös voikin olla hälytysmerkki mutta myös mahdollisuus, johon vanhempi voi tarttua ja saada arvokasta tietoa.

– Kiukun takana saattaa olla aika haavoittuvaisia tunteita. Jos niistä saa kiinni, niin vanhempi voi alkaa miettimään, mitä lapsi tarvitsee. Tarviiko lapsi turvallisuutta? Enemmän rauhallista aikaa? Vai sitä, että jutellaan siitä pelkoa aiheuttavasta tunteesta.

Pöyhönen ja Jääskinen jakoivat Uutisaamussa hyvän käytännönharjoituksen, jolla voi saada lapsen sanoittamaan tunteitaan paremmin. Katso harjoitus jutun alusta löytyvältä videolta.

Lue myös: Kuinka paljon taaperosi katsoo televisiota? Tuntien toljotus voi johtaa sairastuttavaan tapaan – näin vanhemman tulee puuttua asiaan

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Katso myös: Mitä tehdä, jos lapsi on nähnyt raa'an videon?