Mainos

Varhaiskasvatuksen opettaja Tiina Haaraoja: ”Tämän ajan ahdistus näkyy leikki-ikäisilläkin.”

– Olen huomannut, että pandemia-ajan ahdistuneisuus perheissä heijastuu lapsiin, mutta varhaiskasvatuksessa on valtavasti mahdollisuuksia parantaa lasten hyvinvointia, sanoo varhaiskasvatuksen opettaja Tiina Haaraoja, joka toimii tällä hetkellä suomi toisena kielenä -opettajana Helsingissä.

– Paha mieli jäi koko viikonlopuksi, kun en pyytänyt kaverilta anteeksi, kertoo pieni päiväkotilainen Tiina Haaraojalle, kun he yhdessä pohdiskelevat, miten tärkeää on antaa anteeksi ja miten vahingostakin voi pyytää anteeksi.

– Lapset osaavat hienosti selvittää, mitä tarkoittaa kannustaminen, lohduttaminen ja miksi on arvokasta kuunnella, mitä toisella on sanottavaa, Haaraoja toteaa. Hän kiertää eri päiväkodeissa tukemassa lasten kielellisiä taitoja ja valmiuksia sekä kehittämässä henkilöstön kanssa kielitietoista oppimisympäristöä. Lasten leikki-, kaveri-, ja tunnetaitoja tuetaan keskustelun, leikin, tarinoiden ja muun toiminnan avulla.

– Aikuisen tehtävä tässä työssä on ohjata keskustelua ja sanoittaa sitä, mitä tapahtuu. Lapsen tulee saada kokea, että aikuinen on kiinnostunut siitä, miltä hänestä tuntuu.

Ryhmä kasvattaa jokaista lasta

Osaavien aikuisten avulla voidaan pientenkin lasten mielenterveyttä vahvistaa. Näin leikin, tarinoiden ja musiikin ja taiteen avulla varhaiskasvatuksessa tehdään arvokasta mielenterveystyötä.

– Näytän jonkun kuvan tai julisteen. Joskus saatan kertoa pienen tarinan ja sitten kysyn lapsilta, että mitä tunteita se heissä herätti. Näin olen käsitellyt lasten kanssa esimerkiksi tilannetta, jossa joku jää ulkopuolelle. Lapset mielellään miettivät esimerkiksi, mikä on oikein ja mikä väärin ja he haluavat aina, että tarinoilla on onnellinen loppu.

Materiaalit ja toiminnallinen tekeminen, esimerkiksi askartelu, piirtäminen tai vaikka muovailu, helpottavat mielen teemojen käsittelemistä lasten kanssa, koska lapset eivät jaksa istua paikallaan kovin kauan kuuntelemassa tai keskustelemassa samasta asiasta. Kuvien avulla myös lasten, jotka eivät vielä osaa suomea kovin hyvin, on helpompi ymmärtää ja osallistua toimintaan.

Varhaiskasvatuksen arjessa ja leikki-ikäisten kanssa toimiessa on niin paljon mahdollisuuksia vaikuttaa lasten mielen hyvinvointiin. Päivä on täynnä arkisia kohtaamistilanteita, joissa on mahdollisuus harjoitella yhdessä olemista ja tekemistä. Koskaan ei tiedä, mikä kohtaamisista vaikuttaa eniten.

Leikki, kaverit ja tunteet tärkeimpiä

– Mielestäni tärkeimpiä asioita varhaiskasvatuksessa on leikki-, kaveri- ja tunnetaitojen vahvistaminen, sanoo Tiina Haaraoja.  Käytän itse usein jotain materiaalia keskustelun avaamiseksi tai toiminnan aloittamiseksi.

– Jokaisen lapsen tulee tuntea, että kuuluu ryhmään ja on arvokas omana itsenään.

– Lasten kanssa on hyvä pohtia hyvän kaverin ominaisuuksia; reiluutta, toisten huomioimista, auttamista, arvostamista, kannustamista, kunnioittamista, kuuntelemista ja yhdessä oloa. Tärkeää on myös keskustella omasta hyvinvoinnista, läheisistä ihmissuhteista ja kaikista tekijöistä, jotka vaikuttavat mielen hyvinvointiin.

Etsitään sulle ystävä

Jos lapsiryhmässä ilmenee kiusaamista tai esim. ulkopuolelle jättämistä, niihin aikuisen tulee heti tarttua. Yhdessä kaveritaitojen pohtiminen lasten kanssa antaa lapsille välineitä ikävienkin asioiden käsittelyyn.

– Voin kysyä lapsilta esimerkiksi, onko reilua, jos arvostelee toisen ulkonäköä. Lapset ovat taitavia erottamaan oikean ja väärän sekä löytämään hyviä ratkaisuja siihen, miten pitäisi toimia.

Varhaiskasvatusikäiset lapset tarvitsevat ennen kaikkea läsnä olevan, turvallisen ja sensitiivisen aikuisen.

Haaraoja kertoo pienestä lapsesta, joka tuli aina päiväkotiin kovasti itkien. Yhtenä aamuna hän näytti lapselle tunnekuvia ja kysyi, – Näytätkö minulle mikä tekee sinut noin surulliseksi  ja pieni hiljainen lapsi sai näytettyä hänelle vastaukseksi sanan ”yksinäinen”. Haaraoja kysyi, – Eikö sinulla ole kaveria? Mennään etsimään sinulle sellainen.

Myöhemmin lapsella todettiin jonkinasteinen puheen ja kielen tuottamisen vaikeus, mutta siitä lähtien, kun lapsi pystyi tunnetaulun avulla ilmaisemaan tunteitaan, lapsen itkut loppuivat ja hän tuli tyytyväisenä päiväkotiin.  

Aikuisen tehtävä on ylläpitää sallivaa ja turvallista ilmapiiriä, jossa kaikki lapset tuntevat itsensä hyväksytyksi. Jos kuitenkin huoli lapsen kasvuun, kehitykseen tai oppimiseen herää, on henkilökunnalla mahdollisuus moniammatilliseen konsultointiin eri tahojen kanssa. Vanhemmatkin tarvitsevat joskus myös tukea. Siksi henkilökunnalla tulisi olla riittävästi ajankohtaista tietoa eri palveluista.

Lapset vastasivat Tiinalle: Mikä auttaa, jos tulee pahamieli?

  • Aikuinen voi auttaa ja lohduttaa
  • Kaveri voi auttaa ja lohduttaa
  • Selvitetään riita puhumalla
  • Hali auttaa
  • Voi sanoa anteeksi ja voi kertoa, ettei haittaa
  • Kotona voin kertoa äidille ja isälle

MIELI ry tekee työtä, jotta jokainen lapsi ja nuori saisi kasvaa turvallisin mielin. Lapsena ja nuorena opitut mielenterveystaidot suojaavat meitä läpi elämän sekä auttavat kohtaamaan vastoinkäymisiä. Ole mukana ja lahjoita tänä jouluna lasten ja nuorten mielenterveystyöhön joulu.mieli.fi

Teksti: Jutta Kajander
Kuvat: Pia Inberg

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja