Katso video: Koulukiusaamista kuvataan yhä useammin someen.
Opettajien uupuminen on Suomen rehtorit ry:n ja MTV Uutisten rehtorikyselyn mukaan koulujen arjen suurin haaste. Kevään poikkeusolojen jälkeen rehtorit ovat erityisen huolissaan oppimisvajeesta. Kouluväkivalta on sen sijaan vain harvoin kouluissa kohdattu arjen haaste.
Rehtorikyselyyn vastasi vajaat 230 rehtoria, joista pääosa työskentelee peruskouluissa ja loput lukiossa.
Yllättävää kyllä arjen suurimmat haasteet ovat kouluväkivallan sijaan opettajien uupuminen, ryhmäkoot ja tukiopetus.
– Hyvä niin koska kyse on aika harvinaisesta ilmiöstä, mutta kun väkivaltaa ilmenee, niin se herättää voimakkaita reaktioita. Se ihan syystäkin aiheuttaa isoa julkista keskustelua, toteaa lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.
Helsingin kuvataidelukion rehtori Tarja Aro-Kuuskoski uskoo, ettei hänen johtamassaan koulussa ei ole kouluväkivaltaa eikä edes kiusaamista.
– Kuvataidelukioon tulee paljon opiskelijoita, joita on kiusattu aiemmin. Minua kiusattiin aikoinaan koulussa ja näen, että se on minun vahvuuteni, että tiedän – miltä se tuntuu, kertoo Aro- Kuuskoski.
Rehtorina hän on sen sijaan huolissaan opettajien uupumisesta, jota koronapandemia lisää.
– Uupuminen on alati rehtorin huolenaiheena ja ollut jo viime keväästä alkaen yksi tärkeimmistä asioista, josta kannan alati huolta.
Rehtoreista peräti 66 prosenttia arvioi, että poikkeustilanteesta johtuen oppimisvaje lisääntyy.
Samaa mieltä on myös Aro-Kuuskoski, joka arvioi koronan aiheuttavan tarvetta tukiopetukseen.
– Nyt kun syksy tästä etenee, niin tulee näkyviin ne oppimisvajeet, joita opiskelijoilla on.
Rehtoreiden mukaan mukaan noin joka kymmenteen kouluun on syksyllä jäänyt tulematta yhdestä kahteen oppilasta ja osaan peräti muutama oppilas. Tästä lapsiasiavaltuutettu on erityisen huolissaan.
– Se, että heitä jää palaamatta kouluun se on todella huolestuttavaa – samaa on havaittu myöskin varhaiskasvatuksen yksiköissä. Meillä on jo ennen koronaa ollut neljätuhatta lasta, jotka eivät käy koulua, mutta joiden pitäisi olla koulussa. Me emme voi kasvattaa tätä enempää, sillä se on jo nyt kymmenen prosenttia tästä ikäluokasta, sanoo Pekkarinen.