MTV:n Uutisaamussa vieraillut ekonomisti katsoo hallituksen velanoton olevan pääosin perusteltua suurien kriisien valossa.
Hallitus ottaa vuoden 2023 budjettiesityksessään uutta velkaa 8,1 miljardia euroa. Valtion velka nousee ensi vuoden lopussa arviolta 146 miljardiin euroon.
– Kyllä se on huomattavan paljon. Se tarkoittaa, että velkasuhde nousee noin 6–7 prosenttiyksikköä siitä, mitä se oli hallituksen aloittaessa, kommentoi ekonomisti, Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä Uutisaamussa tänään tiistaina.
Velkataakka kasvaa nopeasti, mutta Vihriälän mukaan on vaikea kuvitella tilannetta, jossa velkaa ei olisi jouduttu lisäämään miljardikaupalla.
– On vaikea kuvitella, miten olisimme selvinneet millään politiikalla ilman miljardikaupalla tulevaa velkaa tilanteesta, jossa talous syöksyi koronakriisin yhteydessä, verotulot supistuivat ja työttömyys alkoi nousta, Vihriälä sanoo.
Lue myös: Hallitus varautuu kymmenen miljardin euron energiakriisipakettiin – sähkömarkkinoiden toiminta halutaan turvata poikkeustilanteen yli
10:10
Velkasuhteen kasvu saatava taittumaan
Uusimpana kriisinä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on saanut Suomenkin lisäämään puolustusmenojaan ja ajanut koko Euroopan energiakriisiin. Vihriälän mukaan velkaantuminen on vielä ymmärrettävää, mutta pitkällä tähtäimellä trendi on saatava käännettyä laskuun.
– Näköpiirissä ei ole velkakriisiä, mutta olemme hitaassa kasvavan velkaantumisen kierteessä, joka voi johtaa siihen, ettemme pysty puskuroimaan seuraavaa isoa shokkia ottamalla lisää velkaa.
Kovasta velkataakasta huolimatta Suomen luottoluokituksen näkymät ovat pysyneet pitkään vakaina. Suomen luottoluokitus, AA+, on toiseksi paras mahdollinen. Vihriälä ei usko luokituksen heikkenevän.
– Meillä on hyvä velanhoitohistoria. Velkaantumistaso ei kansainvälisessä vertailussa ole järkyttävän korkea, vaan selvästi Euroopan keskiarvoa alempi, hän sanoo.
Vihriälä huomauttaa, että tärkeisiin verrokkimaihin Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna Suomen velkaantumistaso on kuitenkin selvästi korkeampi.
– Tässä mielessä meidän on syytä olla huolissaan pitkän aikavälin kehityksestä, Vihriälä summaa.