Työantaja- ja työntekijäpuolen ekonomistit ovat eri linjoilla siitä, miten haitallista Suomen jatkuva velkaantuminen on. Koronanjälkeiseen aikaan heillä on yhteinen toive.
Käynnissä on parhaillaan talousennusteiden superviikko. Pellervon taloustutkimus ja SEB-pankki julkistavat omansa tänään ja muun muassa Suomen Pankki esittelee omansa myöhemmin tällä viikolla.
Talousnäkymät ovat asiantuntijoiden mukaan tällä hetkellä laajasti ottaen valoisat, mutta yksittäisiä ongelmia on.
Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Sami Pakarinen pitää Suomessa isoimpana huolenaiheena väestön ikääntymistä.
– Tänä vuonna yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa vauhdilla. Muissa ikäryhmissä ei olekaan kasvua. Tätä ei meillä ymmärretä. Pitäisi katsoa vuoteen 2040 ja tehdä päätöksiä sillä aikahorisontilla. Niin me olisimme paljon paremmassa tilanteessa, Pakarinen totesi MTV:n Uutisaamussa.
Pakarinen pitää esimerkiksi hallituksen viime viikon budjettiriihen toimia asian kuntoon saattamiseksi täysin riittämättöminä.
– Työllisyystoimet ja työllisyyden kehitys ovat aivan avainasemassa julkisen talouden vahvistamisen kannalta.
Ammattiliittojen keskusjärjestön STTK:n ekonomisti Antti Koskela tähdentää sitä, että Suomessa niin talous, teollisuus kuin työllisyyskin kasvavat voimakkaasti ja budjetin alijäämä on laskemassa puoleen.
– En näe aihetta synkistelyyn, vaikka ikärakenneproblematiikka on täysin totta.
MTV Uutisten tieto: Perusterveiden rokotettujen testaamisesta luovutaan suurelta osin – koronalle altistumattomia lapsia ei tarvitse testata
"Alkakaa elää"
EK:n Pakarinen toivoo suomalaisilta nopeaa paluuta arkeen koronan jälkeen.
– Meidän pitäisi Suomessakin saada vihdoin ja viimein sellainen signaali, että alkakaa elää. Me edelleen tehdään rajoitetoimia, ja monet yritykset ovat edelleen suurissa vaikeuksissa. Esimerkiksi etätyösuositus olisi poistettava, ja me tarvitsisimme koronapassin, Pakarinen toteaa.
– Talven matkailusesonki ja pikkujoulukausi ovat suurissa vaikeuksissa nyt ja siksi epävarmuutta ja rajoituksia pitäisi saada pienennettyä.
Hyvä vai huono velka?
Suomi on velkaantunut vuodesta 2008 lähtien, mutta onko se pelkästään paha asia? Tästä ekonomistit ovat eri mieltä.
– Eihän velkaantuminen koskaan mukavaa ole, mutta valtion velan korko on ollut jo pitkään erittäin matalalla. Eli se ei ole ehkä ihan niin vaarallista kuin se olisi ollut aiemmin, STTK:n Koskela toteaa.
– Minusta nimenomaan nyt on vaarallista, koska matala korkotaso on jatkunut niin pitkään, että voi olla, että meillä on hämärtynyt mielikuva siitä, mitä maailma onkaan sitten, kun korot ovat korkealla, Pasanen sanoo.
– Tällä hetkellä näkymä on edelleen kohtuuvakaa, mutta maailmassa tulee aina yllätyksiä. Sen takia ennakointi, velkakuri ja velkaantumisen näkymän taittaminen kestävälle uralle olisi äärimmäisen tärkeää tehdä hyvän sään aikana.
Koskelan mukaan koronapandemian voittaminen olisi ollut hyvin vaikeaa, jos talouskuri olisi ollut äärimmäisen tiukka eikä olisi otettu velkaa. Pasasen mielestä talouden olisi kuitenkin oltava kunnossa seuraavan mahdollisen pandemian koettaessa.
– Esimerkiksi Ruotsissa velkasuhde on puolet vähemmän kuin Suomessa. Heillä on pelivaraa seuraavaan kriisiin, meillä ei.
Voittaako sosiaaliturva työnteon?
Pasanen vaatii tulevaisuudessa työnteon kannustimien panemista kuntoon ja työllistämisen riskien alentamista.
– EK on ehdottanut muun muassa työttömyysturvan porrastusta. Sillä saataisiin julkiseen talouteen euroja. Muutenkin meillä sosiaaliturva kilpailee työntekemisen kanssa, ja valitettavasti sosiaaliturva monesti voittaa.
Koskelan mukaan ihmiset pitäisi saada pidetyksi työelämässä nykyistä pidempään ja vanhemmiksi.
– Kun vertaa muihin pohjoismaihin ikääntyneiden työllisyys on Suomessa paljon heikompi. Yli 55-vuotiaiden on paljon heikompi kuin esimerkiksi Ruotsissa. Lähtisin liikkeelle siitä, miten voidaan edesauttaa ikääntyneiden ihmisten pysymistä työelämässä.
– Sen kyllä myönnän, ettei minulla ole mitään taikalistaa siihen, miten se tehtäisiin.