Hallitus esittää enintään kymmenen miljardin euron laina- ja takausohjelmaa energia-alalle. Tämä tarkoittaa, että valtion määrärahoja ehdotetaan korotettavaksi vastaavalla summalla.
Asia päätettiin virallisesti valtioneuvoston yleisistunnossa tänään aamupäivällä. Hallitus kertoi energiakriisipaketista jo eilen tiedotustilaisuudessaan.
Varautuminen lisää valtion lainaa tälle vuodelle merkittävästi. Valtion nettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan noin 18,9 miljardia euroa, kun se ennen tätä päätöstä oli 8,9 miljardia.Myönnettävien lainojen määrän arviointiin liittyy kuitenkin huomattava epävarmuus, koska on epäselvää, millaisia lainatarpeita yrityksille mahdollisesti olisi tulossa.
Huoltovarmuuden kannalta kriittistä
Euroopan sähkö- ja kaasumarkkinat ovat ajautuneet poikkeukselliseen tilanteeseen, jossa sekä sähkön ja kaasun markkinahinnat että tulevaisuuden odotuksia heijastavat johdannaismarkkinahinnat ovat kohonneet merkittävästi.
Kriisipaketilla hallitus varautuu varmistamaan energiayhtiöiden toimintakyvyn poikkeustilanteen yli ja turvaamaan sähkömarkkinoiden toiminnan.
Valtioneuvosto voisi myöntää tapauskohtaisesti lainoja ja takauksia yhtiöille, joiden toiminta on yhteiskunnan kannalta kriittistä ja joita muuten uhkaisi maksukyvyttömyys. Laina- ja takausohjelma olisi voimassa ensi vuoden loppuun saakka.
Lainojen ja takauksien kestoaika olisi enintään kaksi vuotta.
Lainaohjelmassa tiukat ehdot
Esityksen mukaan lainaohjelman ehdot ovat tiukat.
Muun muassa palkitsemisjärjestelmälle asetetaan ehtoja. Lainaa ottavan yhtiön johdolle ei makseta lyhyen tai pitkän aikavälin kannustimia tai näihin rinnastuvia muita tulosperusteisia palkkioita, jotka kertyvät tämän ja ensi vuoden tunnuslukujen perusteella. Heille maksettavaa kiinteää palkkaa tai muita etuuksia ei myöskään koroteta tänä tai ensi vuonna.
Tilanne kärjistyi Gazpromin ilmoituksen jälkeen
Hallituksen esityksen mukaan johdannaismarkkinoiden erittäin suuren epävarmuuden takia tulisi varautua nykyisten johdannaishintojen kaksin- tai kolminkertaistumiseen.
Hallituksen esityksessä todetaan, että jos samanaikaisesti maksuvaikeuksissa on useita yhtiöitä, voimalaitosten omistusta voisi siirtyä realisointitilanteissa ulkomaisiin käsiin. Tämä on Suomen huoltovarmuuden kannalta kriittistä.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi eilen tiedotustilaisuudessa, että vaikka Venäjän hyökkäyssota on nostanut energian hintaa jo kuukausien ajan, tilanne eskaloitui hiljattain, kun Nord Stream 1 -kaasuputken avautuminen uudelleen viivästyi. Venäläinen energiajätti Gazprom on ilmoittanut, että Venäjältä Saksaan kulkevaa kaasuputkea ei avata huollon jälkeen suunnitellusti.
Lintilän mukaan uhkakuvana on ollut jonkinlainen energiamarkkinoiden Lehman Brothers -tilanne viitaten yhdysvaltalaiseen investointipankkiin, jonka nurin meno vaikutti finanssikriisin syntyyn syksyllä 2008.
Hallitus on julkistanut tänään lainan ehtoja, joista tässä poimintoja:Lainojen myöntäminen edellyttää työ- ja elinkeinoministeriön antamaa puoltavaa lausuntoa. Lainan korko on kuuden kuukauden euribor lisättynä 10 prosentin marginaalilla ensimmäisen puolen vuoden ajan. Tämän jälkeen marginaali nousee 12 prosenttiin. Lainoja voidaan myöntää ohjelman puitteissa ensi vuoden 2023 loppuun saakka. Lainojen juoksuaika on enintään 2 vuotta sen myöntämispäivästä. Laina edellyttää pääsääntöisesti turvaavaa vakuutta. Lainanottajan on toteutettava maksuton suunnattu osakeanti, jossa lainanantajalla on oikeus merkitä yhtiön uusia osakkeita määrä, joka vastaa yhtä prosenttia lainanottajan kaikista osakkeista. Mikäli maksutonta suunnattua osakeantia ei ole mahdollista toteuttaa, marginaalia korotetaan kolmella prosenttiyksiköllä. Lainanottaja sitoutuu olemaan jakamatta osinkoa tai toteuttamatta muuta varojenjakoa siihen saakka, kunnes lainaan liittyvät velvoitteet ovat kokonaan päättyneet eikä Suomen valtiolla ole lainanottajaa kohtaan lainaan perustuvia saatavia. Lainanottajan johdon palkitsemisjärjestelmien tai palkitsemisen ehtojen muuttaminen vaatii lainanantajan eli Suomen valtion etukäteisen hyväksynnän eikä yhtiön hallituksen ja johtoryhmän jäsenelle tai toimitusjohtajalle saa maksaa bonuksia, jotka kertyvät vuosien 2022 ja 2023 taloudellisten tunnuslukujen perusteella. Heille maksettavaa kiinteää palkkaa tai muita etuuksia ei myöskään saa korottaa vuosina 2022 ja 2023. |