"Tilanne on melko huolestuttava" – ministeriö kannattaa hallituksen kaavailemaa velkakattoa

Hallituksen lakiluonnoksen mukaan velkasuhteen tulisi laskea yhden prosenttiyksikön vuositahdilla vuodesta 2031 alkaen.

Hallitus toivoo, että myös oppositio antaisi tukensa velkatavoitteelle. Lakiesitystä käsitellään näillä näkymin eduskunnassa ensi syksynä.

Myös Henriksson pitää parlamentaarista tukea velkatavoitteelle toivottavana.

– Se osoittaisi laaja sitoutumista julkisen talouden korjaamiseen, ja olisi hyvä signaali Suomen taloutta arvioiville tahoille.

Oppositio toivoo parlamentaarista käsittelyä

Toistaiseksi oppositiopuolueet ovat suhtautuneet hallituksen velkatavoitteeseen epäilevästi. 

Oppositiopuolueet SDP ja keskusta eivät ainakaan vielä anna suoraan tukeaan hallituksen kaavailemalle velkakatolle.

– Otamme yksityiskohtiin kantaa valmistelun kuluessa, mutta tavoite velkasuhteen saamisesta laskuun ja selvästi nykytasoa alemmaksi on tarpeellinen, keskustan kansanedustaja Eeva Kalli toteaa.

– Tunnistamme sen, että julkista taloutta on tasapainotettava myös seuraavalla kaudella miljardiluokassa. Suhtaudumme epäillen hallituksen esitykseen kirjata lakiin tavoite, joka tosiasiassa on 50 vuoden päässä. Emme ole vakuuttuneita siitä, auttaako tämä Suomen ongelmiin, sanoo SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.

Lue lisää: VM: EU-säännöt edellyttävät ensi vaalikaudella jopa 6–10 miljardin euron sopeutusta

Molemmat pitävät hallituksen talouspolitiikkaa epäonnistuneena, koska velkasuhde on jatkanut kasvuaan hallituskauden aikana.

– Nyt Orpon hallitus on esittämässä, että tulevien hallitusten pitää pystyä velkaantumisen hillitsemisessä parempaan kuin mihin se itse on kyennyt, Kalli toteaa.

Hallituksen kaavailema 40 prosentin velkasuhdetavoite on osa lakimuutoksia, joilla Suomi toimeenpanee samalla EU:n uudet finanssipoliittiset säännöt kansalliseen lainsäädäntöön. 

EU ei kuitenkaan vaadi Suomelta 40 prosentin velkatavoitetta, vaan kyse on hallituksen itse esittämästä kansallisesta tavoitteesta. 

– Kannatamme EU:n uusien finanssipoliittisten sääntöjen tuomista kansalliseen lainsäädäntöön. Mikäli EU-sääntelyn ohella halutaan tehdä omia kansallisia alijäämä- tai velkatavoitteita, pitäisi ne tehdä aidon parlamentaarisen keskustelun pohjalta yhdessä kaikkien puolueiden kanssa ja asettaa tavoitteet sellaisella aikajänteellä, että niillä on aidosti vaikutusta, Tuppurainen sanoo.

Tuppuraisen mukaan hyvä aikajänne olisi esimerkiksi noin kahdeksi vaalikaudeksi eteenpäin.

Myös keskusta toivoo puolueiden yhteistä jatkovalmistelua lakiin kirjattavalle velkatavoitteelle.

– Odotamme hallitukselta aitoa parlamentaarista yhteistyötä, jossa eduskuntapuolueet otetaan jatkovalmistelun aikana yhdessä pohtimaan finanssipolitiikan uutta kansallista lainsäädäntöä. On tärkeää löytää yhteinen ymmärrys ja sitoumus laaja-alaisesti yli puoluerajojen, Kalli sanoo.

Eduskunta pääsee keskustelemaan ja käsitteleen hallituksen lakiesitystä velkatavoitteesta näillä näkymin ensi syksynä.

Suomen velkasuhde on nyt EU-maiden seitsemänneksi korkein. Viimeksi Suomen velkasuhde on alittanut 40 prosenttia vuonna 2008. Esimerkiksi 1990-luvun laman aikana Suomen velkasuhde ei ylittänyt 60 prosenttia.

MTV

EU:n finanssipoliittiset säännöt ovat jo tähän mennessä asettaneet viitearvoksi enintään 60 prosentin velkasuhteen, jota Suomi, ja monet muutkin EU-maat ovat rikkoneet. 

Lue myös: Valtion vuosittaiset korkomenot uhkaavat nousta jopa viiteen miljardiin euroon lähivuosina, varoittaa OP:n pääjohtaja

• Eilen21:40
  Junat

  Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi Länsiradan osakassopimuksen
• Eilen20:58
  Ruotsi

  Pääministereiden julistus: Suomi ja Ruotsi syventävät kahdenvälistä yhteistyötään
• Eilen19:48
  Huijaukset

  Suomalaiskeksintö voitti kilpailun: Vähentänyt merkittävästi puhelinhuijauksia
• Eilen16:45
  Taksit

  Kansanedustaja joutui taksihuijauksen kohteeksi – "Räikeä esimerkki, miten villinä taksitouhu pyörii"
• Eilen14:32
  SDP

  Sanna Marinin avustaja löysi uuden työpaikan
• Lataa lisää