Suomi on taloudellisesti jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista. Kaksi syyllistä tähän ovat Venäjä ja huono onni, mutta myös peiliin on yhä vilkuiltava, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan ja talouden toimittaja Ossi Rajala.
Suomella on ollut todella huonoa talousonnea viime vuosina. Venäjää voi syyttää paljosta.
Julma hyökkäyssota Ukrainassa pakotti Suomen lopettamaan kaupan Venäjän kanssa ja liittymään puolustusliitto Natoon.
Seurauksena monet yritykset Itä-Suomessa joutuivat vaikeuksiin ja kalliita kaapeleita on katkottu Itämerellä. Esimerkiksi Espanja tai Portugali eivät samanlaisia harmeja koe.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) pohti keskiviikkona Yleisradion haastattelussa, että seuraavakin hallitus voi joutua tekemään yhdeksän miljardin euron edestä sopeutuksia. Syynä Venäjän takia turvallisuuteen tarvittavat rahat.
Maantieteelle ei tunnetusti mitään voida. Toisten sijainti on taloudellisesti onnekkaampi.
Korkea korkotaso on samalla lisännyt Suomen velkaantuneen talouden korkomenoja. Viime vuonna pelkät korkomenot olivat 3 200 000 000 euroa. Siis yli kolme miljardia.
Velkaa oli korona-aikana pakko ottaa työpaikkojen pelastamiseksi ja heti perään piti vahvistaa maanpuolustusta velkarahalla itänaapurin takia.
Peiliin on tosin siinä mielessä katsottava, että Suomella oli velkaa jo valmiiksi ennen kriisejä. Poliitikot tämän kyllä tiesivät, mutta eivät ennen kriisejä säästäneet tarpeeksi, jotta tulivat uudelleenvalituiksi. Vähän samasta syystä väestön ikääntymiseen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikeuksiin reagoiminen kesti luvattoman pitkään.
Hyviä merkkejä näkyy
Korkojen laskeminen helpottanee ajan kanssa valtion korkomenoja, mutta asuntovelalliset hyötyvät tilanteesta tämän vuoden aikana nopeammin.
Kahdentoista kuukauden euribor-koron ennustetaan laskevan tämän vuoden aikana lähelle kahta prosenttia.
Esimerkiksi Nordeassa on arvioitu, että korkotason laskeminen vuoden 2023 lopun neljästä prosentista noin kahteen prosenttiin, antaisi suomalaisille asuntovelallisille yhteensä noin kahden miljardin euron edestä enemmän varoja käyttöön.
Jos näin käy, ostovoima ja sitä myötä talous kiittävät.
Tämän päälle on lisäksi tulossa palkankorotuksia, kunhan työmarkkinapöydissä niistä saadaan joskus sovittua.
Uhkana tosin on lakkoilun jatkuminen, joka syö orastavaa talouskasvua.
2:40
Kääntyisikö onni kohta?
Muita uhkia taloudelle ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden kestävyys ja kustannusten kasvu, alhainen syntyvyys ja heikohko tuottavuus.
Suomen Pankin tänään julkistetussa pitkän aikavälin ennusteessa väestön ikääntyminen ja hidas tuottavuuskasvu heikentävät talouskasvua ja julkisen talouden kestävyyttä. Viesti on ollut sama jo vuosia. Vähän synkältä näyttää.
Suomen talous tarvitsisi viimein myös hyvää tuuria.
Ehkä digitalisaatio, tekoäly, vihreä siirtymä tai paraneva ostovoima tuovat sitä mukanaan.