Syksyn valkoposkihanhijahdissa kuti jäi piippuun. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen myöntämistä yli 10 000 poikkeusluvasta käytettiin vain 564. Lintuja ammuttiin viisi prosenttia lupamäärästä. Lupakausi päättyi lauantaina lokakuun lopussa.
– Tämä oli kyllä yllätys, myöntää ylitarkastaja Salli Uljas ELY-keskuksesta.
Kaikkiaan viranomainen myönsi 10 705 poikkeuslupaa Keski-Karjalan ja Etelän-Karjalan viljelijöille valkoposkihanhien ampumiseen. Tavoitteena oli karkottaa linnut viljapelloilta ja ehkäistä vahinkoja.
– Tarkkaa tietoa meillä ei vielä ole, miksi ammutuksi tuli näin vähän hanhia. Suurin syy saattaa olla se, että hanhet muuttivat nyt selvästi lännempää reittiä kuin aiemmin. Lintuja oli perinteisillä alueilla Itä-Suomessa selvästi normaalia vähemmän, Uljas arvioi.
Karkotuksen tehosta ei Uljaksen mielestä voida tehdä kunnollisia johtopäätöksiä vähäisen määrän vuoksi.
– Vaikutusarviota ei saatu. Me kysellään viljelijöiltä tarkempia tietoja vielä talven aikana.
Lintujen ampumisesta tehtyjen raportointitietojen perusteella 57 prosenttia viljelijöistä kertoi, että hanhiparvi nousi ampumisen jälkeen lentoon eikä parven laskeutumispaikkaa voitu nähdä. Vastaavasti 32 prosenttia arvioi, että parvi laskeutui lähilohkolle.
– Vastanneista 15 prosenttia kertoi, että hanhet palasivat tunnin kuluessa samalle peltolohkolle missä niitä oli ammuttu, Uljas kertoo.