Suomalainen lääketieteen opiskelija Konsta löysi WHO:n tautiluokituksista ihmeellisyyksiä – "Ei ole eettisesti oikein, että ihmisiä hoidetaan sillä tavalla"

Maailman terveysjärjestön eli WHO:n tautijärjestelmään on otettu tautikuvauksia, jotka eivät perustu tieteeseen. Aiheesta kirjoittaneen Turun yliopiston lääketieteen opiskelijan Konsta Nylanderin mukaan linjaus voi aiheuttaa vahinkoa etenkin köyhissä maissa.

Onko pääsi kipeä? Tuntuuko siltä, kuin silmäsi revittäisiin irti kuopistaan? Jos lisäksi niskasi tuntuu kireältä ja selkärankaan sattuu, voivat rakkosi meridiaanit olla epätasapainossa.

Näin ainakin, jos uskotaan WHO:n viime kesänä julkaistuja uusia sairausluokituksia, jotka on määrä ottaa käyttöön vuonna 2022. Kyseisten luokitusten ongelma on se, etteivät ne perustu tutkittuun tietoon, kertoo Turun yliopiston lääketieteen opiskelija Konsta Nylander.

– On moneen kertaan todistettu, ettei perinteisessä kiinalaisessa lääketieteessä ole kuin subjektiivinen plasebo-hyöty, Nylander sanoo.

Aiheesta Nuori Lääkäri -lehteen ja Vastalääke-yhdistykseen kirjoittanut Nylander sanoo, että on huolestuttavaa, että tuoreista tautiluokituksista löytyy diagnooseja, joilla ei ole tieteellistä pohjaa. Yllä olevassa rakon meridiaani -esimerkissä löytyy monenlaisia oireita ympäri kehoa.

– Jos tällaisia kaikkia vaivoja valittava potilas tulisi terveyskeskukseen, niin kyllä tämä tutkittaisiin kunnolla. Ehkä tutkimusten jälkeen vaiva nimettäisiin toiminnalliseksi ja lähdettäisiin hoitamaan niitä itse vaivoja, Nylander sanoo.

Ongelma etenkin köyhissä maissa

Viime kesänä julkaistut sairausluokitukset kulkevat nimellä ICD-11. Nykyisin ympäri maailmaa on käytössä tautiluokitus ICD-10, jota on sovellettu Suomessa vuodesta 1996 lähtien.

Nylander ei usko, että tautiluokitus kannustaisi ottamaan kehon yin ja yang -energiat huomioon suomalaisissa terveyskeskuksissa.

Sen sijaan WHO:n linjaus voi olla vahingollinen esimerkiksi Kiinan ja Intian kaltaisissa maissa, joissa vaihtoehtohoidoilla on tuhansia vuosia vanhat juuret. Siellä terveydenhuolto voi pahimmillaan eriytyä varakkaiden ja varattomien välillä.

–  Voi olla niin, ettei köyhien alueiden terveydenhuoltojärjestemään panostettaisi, ja köyhiä hoidettaisiin tehoamattomilla hoidoilla. Se olisi erittäin huono lähestymistapa, Nylander sanoo.

Eikö sääntely ja valvonta ole hyvästä?

Nylander tutustui vaihtoehtohoitoihin kuukauden mittaisella harjoittelujaksolla Taiwanissa vuonna 2017. Nylanderin piti muun muassa tehdä diagnooseja kielen värin perusteella ja tunnistella, onko pulssi kenties paksu tai nauhamainen.

– En oikein päässyt siihen perille, Nylander kertoo.

Nylander sanoo, että varsinkin ihmisten henkeen ja terveyteen koskevissa asioissa on parasta luottaa tieteeseen. Siksi häntä ihmetyttävät WHO:n kaltaisen auktoriteetin linjaukset.

– Pelkään, että sitä voidaan hyväksikäyttää markkinoinnissa. Jos vaikka myydään jotain uskomushoitoja, niin voidaan vedota, että WHO:kin sanoo näin.

Vaihtoehtohoidot ovat joissain maissa osa tuhansia vuosia vanhaa kulttuuriperinnettä, eikä niiden käyttöä voi lopettaa tai kieltää hetkessä. Eikö Nylanderin mielestä ole hyvä asia, että WHO yrittää säännellä ja valvoa vaihtoehtohoitoja?

– Totta kai hoitomuotoja pitää valvoa, eikä vaihtoehtohoidoista päästä kokonaan eroon missään päin maailmaa. Mutta toivoisin, että etenkin vakavia sairauksia hoidetaan parhaan mahdollisen tiedon mukaan, Nylander sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja