Suomi on muiden valtioiden tapaan sitoutunut vähentämään päästöjään. Yksi keskeinen tapa on liikenteen sähköistäminen. Asian ytimessä, Jaakko Loikkanen -ohjelmassa otettiin selvää, miten hyvin kuusi sähköautoihin liittyvää visiota ja väittämää pitävät paikkansa.
1. Vuonna 2030 Suomen teillä on 700 000 sähköautoa
"Aika hulppealta tavoiteelta tämä tuntuu. Se hallituksen tavoite 250 000 sähköautoa, jossa on ladattavat hybridiautot ja täyssähköautot mukana, on täysin realistinen ja menee näillä kasvulukemilla heittämällä rikki. Kyllä siihen päästään, jos halutaan. Käytännössä se vaatisi joko vahvaa valtion ohjausta tai autojen kehittymistä. 11 vuotta on hyvin pitkä aika. Jos jo 2025 meillä on edullista akkutekniikkaa, niin tuo on mahdollista", toteaa autoelektroniikan lehtori, sähköautoasiantuntija Vesa Linja-aho.
2. Sähköä ei riitä sähköautoille
"Sähkön määrä ei ole minkäänlainen ongelma tässä asiassa. Jos koko ajosuorite, mikä henkilöautoilla nyt ajetaan, ajettaisiin sähköllä, Suomen sähkönkulutus kasvaisi noin 10 prosenttia. Sitä voi ehkä kuvata sillä, että olemme viime vuosina lisänneet tuulivoimaan sen verran tehoa", Energiateollisuuden johtaja Jukka Leskelä sanoo.
3. Suomen sähköverkko ei kestä liikenteen sähköistämistä
"Lataustarve hajautuu eri aikoihin. Vähän sama juttu kuin on saunominen tällä hetkellä. Senkin vaikutuksia kantaverkon tasolla on hyvin vaikea nähdä. Kantaverkko kestää. Sitten on jakeluverkot ja kiinteistöjen omat sähköverkot, jotka pitää tapauskohtaisesti katsoa. Kantaverkon kannalta kyseessä ovat hajautetut kuormat. Ympäri maatahan niitä autoja on", sanoo Fingridin voimajärjestelmän käytön kehityspäällikkö Jonne Jäppinen.
4. Vain rikkailla on varaa sähköautoon
"Vaihtaisin sanan rikkailla tilalle hyvätuloisilla. Ei uusi sähköauto maksa kuin 10 000 euroa enemmän kuin polttomoottoriauto. Jos ajaa 30 000 kilometriä vuodessa, säästää polttoainekuluissa noin 2 000 euroa per vuosi eli sähköauto maksaisi noin viidessä vuodessa itsensä takaisin", Vesa Linja-aho laskee.