Tarvitseeko kukaan omaa autoa viiden vuoden päästä? Asiantuntija vastaa 7 väitteeseen tulevaisuuden liikkumisesta

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Asuntomessut

Suomessa on parhaillaankin käynnissä suuria hankkeita, joilla rakennetaan tulevaisuuden liikkumista: yhteiskäyttöautopalveluita, kaupunkipyöriä ja entistä tehokkaampia julkisen liikenteen väyliä kehitetään koko ajan.

Sähköautot ovat väistämättä yksi liike yleistyvät pikku hiljaa myös Suomessa, vaikka niiden käyttö on yhä melko vähäistä verrattuna esimerkiksi Norjaan, jossa oli jo viime vuoden lopulla yli 100 000 sähköautoa. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin mukaan Suomessa oli syyskuussa liikennekäytössä vajaat 1 300 sähköhenkilöautoa. 

Esitimme OP:n liiketoimintajohtaja Timo Kemppaiselle seitsemän väitettä tulevaisuuden liikkumisesta.

Väite 1: Viiden vuoden päästä Helsingissä ei tarvitse enää henkilökohtaista autoa.

– En usko, että näin on vielä viiden vuoden päästä. Mielestäni suurin haaste on kesämökit, jonne ei useimmiten ole julkista liikennettä. Silloin nousee isoksi kysymykseksi se, että millä mennään viimeiset kilometrit perukoille, jos omaa autoa ei ole?

Väite 2: Sähköautoa ei kannata vielä hankkia, koska sähköautojen lataaminen on Suomessa vielä vaikeaa?

– Kannattaa ainakin vakavasti harkita sähköauton hankkimista. Latauspisteitä alkaa olla yhä enemmän. Moni ei ehkä ole tullut ajatelleeksi, että kaikkialla missä on sähköverkko, voi ladata sähköautoa. Tietysti lataaminen vaatii asianmukaiset johdot ja on hidasta, mutta mahdollista se on. Esimerkiksi jos ajaa perjantaina 200 kilometriä kesämökille, voi auton laittaa siellä ihan tavalliseen töpseliin lataukseen. Lataus kestää reilun vuorokauden automallista riippuen, eli sunnuntaina voi ajella takaisin kotiin, eikä kotimatkalla tarvitse etsiskellä latauspisteitä.

Väite 3: Taloyhtiöt ovat esteenä sähköautojen yleistymiselle (muun muassa haluttomuus rakentaa latauspisteitä)

– En sanoisi esteenä, mutta kerrostaloalueet ovat suurin haaste. Taloyhtiöissä hiertää kysymys, että kuka maksaa lataustolpat, jos kaikki eivät käytä niitä. Yhteiskunta tukee rahallisesti julkisia latauspisteitä, ja minusta olisi hyvä idea miettiä kannattaisiko myös taloyhtiöiden sähköauton latauspisteitä tukea rahallisesti, jotta sähköautot yleistyisivät.

– Uusissa kerrostalokohteissa sähköautojen lataus usein jo huomioidaan.

Väite 4: Pienellä polttomoottorilla varustettu auto on ekologisempi kuin sähköauto (sähköauton ekologisuus riippuu muun muassa siitä miten siinä käytetty sähkö on tuotettu)

– Mielestäni tähän ei ole oikeaa vastausta. On olemassa tutkimuksia, joista osassa puolletaan sähköauton ekologisuutta ja osassa polttomoottoriauton ekologisuutta. Itse kuitenkin kallistun sille kannalle, että pitkässä juoksussa sähköauto on ekologisin. Kun ajattelee esimerkiksi kaupunkeja, niin polttoaineauto tuottaa aina CO2- ja partikkelipäästöjä, kun sähköauton päästöt ovat tasan nolla.

Väite 5: Viiden vuoden päästä sähkö- ja hybridiautoja myydään enemmän kuin polttomoottoriautoja (hybridiauto kulkee sekä sähköllä että polttoaineella)

– En usko, että ihan viiden vuoden päästä, mutta 5-10 vuoden päästä kyllä.

Väite 6: Kukaan ei osta polttomoottoriautoa, jos sen saa samaan hintaan kuin sähköauton? 

– Näen sen niin, että sitten kun hinta ja latauspisteiden kattavuus on kohdillaan, niin miksi kukaan enää miettisi muuta kuin sähköautoa? Mutta silti: aina tulee olemaan ihmisiä, jotka haluavat pärisevän polttomoottoriauton, niin se vaan menee. 

Väite 7: Sähköauton käyttökustannukset ovat vain murto-osa polttomoottoriauton vastaavista

– Kyllä. Sähköauton käyttökustannukset ovat noin yksi kuudesosa polttomoottoriautojen käyttökustannuksista silloin, kun auton lataa pääsääntöisesti kotilatauksella.