Vaalikone: Asiantuntijoilta kolme havaintoa – "Kyllä mahdollisuudet menisivät"

– Edelliset presidentit meillä olivat ikään kuin hyvien aikojen presidenttejä. Tarja Halonen oli täysin hyvien aikojen presidentti, Sauli Niinistökin oli hyvien aikojen presidentti, paitsi sitten loppukaudesta.

Strategisia vastauksia

Rahkonen sanoo, että ehdokkaat vastaavat tiettyihin kysymyksiin strategisesti.

– Tiedetään että pitää vastata tietyllä tavalla, että voidaan maksimoida äänet. Jos nyt alettaisiin kovin voimakkaasti ottamaan irtiottoja Suomen virallisesta linjasta, mitä tulee Ukrainaan ja Venäjään, kyllä mahdollisuudet menisivät sen myötä, Rahkonen sanoo.

Ahtiainen sanoo, että ehdokkaiden täytyy vastata sen mukaan, mitä mieltä he olisivat presidenttinä.

Jos tulisi valituksi, joutuisi sen tilanteen eteen, että vaalikoneen vastauksia verrattaisiin presidenttikauden mielipiteisiin.

Lue lisää: Vaalikone: Näin moni kannattaa naisten asevelvollisuutta – ydinaseet ja Nato-tukikohta jakavat ehdokkaiden mielipiteitä

– Kyllä tässä koneessa huomaa sen, että ne ehdokkaat, joiden todennäköisyys tulla valituksi ei ole kovin suuri, ovat ehkä voineet vastata vähän avoimemmin. Sillä tavalla, mitä mieltä itse ovat, Ahtiainen sanoo. 

Rahkonen on samaa mieltä.

– Kun vastaat Gallupiin, kukaan ei saa tietää mitä olet vastannut, mutta kun ehdokas täyttää vaalikoneen, kaikki saavat tietää, ja ne kaivetaan vielä vuosien päästä esiin.

Nuoret suosivat vaalikoneita

Rahkonen sanoo, että vaikka vaalikoneiden merkitys on eduskuntavaaleissa suurempi kuin presidentinvaaleissa, jopa 38% suomalaisista käyttää niitä.

– Sami Borg ja Kari Koljonen tekivät tästä tutkimuksen. Vaalikoneet vaikuttavat ennen kaikkea nuoriin ja opiskelijoihin, joten jos sieltä halutaan ääniä imuroida, kannattaa ohjata porukkaa vaalikoneisiin.

– Vanhemmilla äänestäjillä valinta tulee sitten muuta kautta, Rahkonen sanoo.  

Tee MTV:n vaalikone tästä: Löydä juuri sinulle oikea ehdokas